Buenosairesilainen Martín Dupont oli 23-vuotias, kun hän valmistui yliopistosta ja aloitti työt tapahtumatuotantoyhtiössä. Seuraavat 15 vuotta hänelle kuuluivat vakituisen työsuhteen edut, kuten palkalliset lomat, sairausvakuutus ja eläkemaksut. Kun hänet irtisanottiin, vakituinen työ jäi historiaan. Nyt 51-vuotiaana Dupont on alkanut hyväksyä sen, ettei hän todennäköisesti koskaan palaa vakituisiin töihin.
– Vakituisessa palkkatyössä olevat ovat etuoikeutettuja ja oma työmarkkinakastinsa. Minä sen sijaan koitan saada tuloja kasaan millä keinolla hyvänsä, hän sanoo.
Argentiinan työkulttuuri on muuttunut, ja vakituinen työ nähdään nykyään etuoikeutena, ei oikeutena.
Itsensätyöllistämisen kasvu
Argentiinalaiset työmarkkinat ovat rapautuneet jo 15 vuoden ajan, ja meno on vain kiihtynyt sen jälkeen, kun äärioikeistolainen Javier Milei nousi presidentiksi reilu kaksi vuotta sitten. Työllisyys kasvaa, mutta pääosin epävirallisen itsensätyöllistämisen kautta. Sosiaalipoliittisen tutkimuslaitoksen Idesan puheenjohtajan Jorge Colinan mukaan monet itsensätyöllistäjät eivät ole edes rekisteröityneet järjestelmään, jonka kautta pienyrittäjät maksavat eläkemaksunsa ja saavat terveydenhuollon.
Itsensätyöllistäminen tarkoittaa esimerkiksi englannin yksityistunteja, kotikäynteinä tehtävää kynsihuoltoa, sairaiden hoitamista tai digialustan kautta ruokalähettinä toimimista. Tulot ovat epävakaita, sosiaaliturvaa ei ole, ja tuottavuus on matala. Usein nämä työt täydentävät muuta toimeentuloa.
– Kun jäin muutama vuosi sitten työttömäksi, aloin myydä viinejä verkossa. Kun sain uuden työn, jatkoin viinien myyntiä sivutoimisesti, Dupont sanoo
Jäädytetty palkka, viinin myynnin hiipuminen ja inflaatio, joka on Milein aikana laskenut mutta pysyy edelleen korkeana, aiheuttavat sen, etteivät Dupontin tulot riitä enää entiseen tapaan.
Työelämäuudistus kaventaa oikeuksia
Hallitus vastaa tilanteeseen uudella työelämäuudistuksella, jota kongressi ryhtyy käsittelemään helmikuun toisella viikolla. Lakiesityksessä ehdotetaan muun muassa irtisanomiskorvausten pienentämistä, työnantajan oikeutta pilkkoa lomat seitsemän päivän jaksoihin, ja lakko-oikeuden sekä työpaikkakokousten rajoittamista. Milei vakuuttaa, että vuosikymmeniä voimassa olleiden oikeuksien purkaminen rohkaisee yrityksiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.
Suuryritykset erityisesti öljy- ja kaivossektorilla suhtautuvat uudistukseen myönteisesti, mutta ammattiliitot vastustavat sitä jyrkästi. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan kokevat sen merkityksettömäksi, koska kotimainen kulutus on romahtanut Milein talouspolitiikan seurauksena.
– Työpaikkoja syntyy vain, jos kotimaan markkinat elpyvät ja työntekijöiden ostovoima paranee. Tarvitsemme myös valtion tukea. Esimerkiksi Brasiliassa ja Meksikossa työntekijän sairauspoissaolot kattaa sosiaaliturvajärjestelmä, mutta Argentiinassa kustannukset jäävät täysin työnantajalle, sanoo teollisuusjärjestö CGERA:n puheenjohtaja Marcelo Fernández.
Hän johtaa vetoketjuja valmistavaa Lynsa-yritystä. Yrityksessä työskentelee nyt 72 henkeä, kun Milein hallinnon alussa työntekijöitä oli yli 90. Arvioiden mukaan vuoden 2025 aikana on kadonnut noin 120 000 yksityisen sektorin työpaikkaa, 80 000 julkista työpaikkaa ja noin 25 000 kotitaloustyön paikkaa.
Nuoret ja epävarma tulevaisuus
22-vuotias Solana Vilar asuu Buenos Airesin esikaupungissa ja viimeistelee viestinnän opintojaan. Hänen lopputyönsä käsittelee argentiinalaisten nuorten muuttuneita odotuksia työelämästä.
– Nykyään kaikki on pirstaleisempaa, lyhyempää ja epävarmempaa. Yhden elinikäisen työpaikan tilalle ovat tulleet määräaikaisuudet, katkonaiset urat ja palkattomat ylityöt.
Vilar itse työskentelee mainostoimistossa kahdeksan tuntia päivässä ja tekee lisäksi freelance-töitä.
– Olen käytännössä aina töissä ja puhelimen ääressä myös viikonloppuisin.
Hänen mukaansa nuoret joko tavoittelevat harvinaista vakituista työtä tai suosivat itsenäistä työntekoa ja uskovat, että ahkeruus palkitaan.
Juuri ne nuoret, jotka eivät ole koskaan päässeet osallisiksi vakituisen työn tuomista etuuksista ja ovat tottuneet epävarmuuteen, äänestivät laajasti Mileitä ja kannattavat valtion vetäytymistä työmarkkinoiden tasapainottajana. Samaan aikaan myös vakituisessa työssä olevien asema heikkenee. Vuonna 2025 yksityisen sektorin reaalipalkat jäivät 2,3 prosenttia inflaatiosta ja julkisen sektorin 8,9 prosenttia.
Argentiinalaiset tyytyvät yhä vähempään. Joulukuussa työntekijöiden toivoma palkkataso oli 3,7 prosenttia alempi kuin kuukautta aiemmin, kertoo rekrytointiyhtiö Bumeranin kysely.
Presidentti Milei vakuuttaa, että voimaan tuleva työmarkkinauudistus käynnistää talouskasvun. Ainakin toistaiseksi moni argentiinalainen uskoo hänen lupaukseensa.









