Suomeen tarvitaan viipymättä vaikuttava luonnon monimuotoisuusstrategia ja ohjelma sen toteuttamiseksi, ilmoittaa Suomen IPBES-edustajista koostuva ryhmä yksimielisenä kantanaan.
Luonnon monimuotoisuus ei ole vain ympäristökysymys, vaan hyvinvoinnin, talouden elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden perusta, jonka heikkeneminen on uhka niin huoltovarmuudelle, taloudelle kuin terveydellekin, ryhmä toteaa tiedotteessaan.
– Ilman sitä talouden perustaa ja kokonaisturvallisuutta heikentävän luontokadon pysäyttämiseen ei ole suuntaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja ja kansallisen IPBES-työryhmän puheenjohtaja Leif Schulman.
”Ennakoitava ja johdonmukainen luontopolitiikka on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden etu.”
Lupauksista tekoihin
Allekirjoittajat muistuttavat, että luontopääoma on luvattu turvata ja kansainvälisiin sitoumuksiin vastata myös hallitusohjelmassa. Tavoitteet uhkaavat kuitenkin jäädä saavuttamatta ”ja monissa asioissa on kuljettu jopa päinvastaiseen suuntaan”.
Sekä strategiaa että toimintaohjelmaa edellytetään jo luonnonsuojelulaissa, mutta myös Suomen ratifioimassa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (CBD). Myös EU:n biodiversiteettistrategia asettaa jäsenvaltioille luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä tavoitteita.
Kannanoton allekirjoittajat ovat alan keskeisiä toimijoita ja edustavat laajasti eri tulokulmia ympäristökysymyksiin.
Joukossa ovat Syken lisäksi muun muassa Geologian tutkimuskeskus (GTK), Itä-Suomen ja Lapin yliopistot, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK), Metsähallituksen Luontopalvelut, Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL), Suomen Luontopaneeli ja Teknologiateollisuus.
– Ennakoitava ja johdonmukainen luontopolitiikka on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden etu, Schulman sanoo.
Lakikin jo edellyttää
Jo luonnonsuojelulaissa säädetään, että Suomella on oltava luonnon monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma. Lain mukaan strategian tulee sisältää valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi.
Myös Suomen ratifioima YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) edellyttää, että kukin sopimusosapuoli laatii kansallisen strategian ja toimintaohjelman. Lisäksi EU:n biodiversiteettistrategia asettaa jäsenvaltioille luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä tavoitteita.
Kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista huolimatta Suomella ei ole ollut monimuotoisuusstrategiaa sitten vuoden 2020, jolloin edellinen strategiakausi päättyi. Kannanotollaan ryhmä sanoo haluavansa vauhdittaa strategiatyötä.
Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen IPBES-työryhmän yhteydenpitokanavaksi kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä.
IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) on riippumaton hallitustenvälinen elin, jonka tarkoituksena on tuottaa tieteeseen perustuvaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä päätöksenteon tueksi.








