Silvia Mercado on tunnettu ja pitkän uran tehnyt argentiinalaistoimittaja. Hän on arvostellut eri hallituksia, mutta se ei ole aiemmin estänyt hänen työtään. Javier Milein presidenttikaudella tilanne kuitenkin muuttui. Presidentti kutsui Mercadoa sarjavalehtelijaksi ja perui hänen akkreditointinsa Argentiinan presidentin ja useiden ministeriöiden hallintopalatsi Casa Rosadaan.
– Milein hyökkäysten vuoksi minut suljettiin ulos mediasta. Olin pitkään ilman työtä, Mercado kertoo.
Argentiinan 43-vuotisen demokratian aikana yhdeltäkään toimittajalta ei ole aiemmin evätty pääsyä Casa Rosadaan, lehdistötilaisuuksiin ja muihin presidentinkanslian tilaisuuksiin.
Kun kanslia ei suostunut perumaan Mercadoa koskevaa päätöstä, hän vei asian oikeuteen. Oikeus määräsi hallituksen palauttamaan hänen akkreditointinsa.
Virallinen oikaisukoneisto
Mercadon tapaus ei ole yksittäinen hyökkäys journalismia vastaan. X-alustalle ilmestyi hiljattain hallituksen niin sanottu vastaustoimisto (Oficina de Respuesta Oficial de la República Argentina), jonka tehtävänä on kumota hallintoa kritisoivia uutisia. Toimiston ylläpitäjää ei ole julkistettu, mutta Milei jakoi sen ensimmäisen viestin omalla tilillään.
– Hallitus on päättänyt lopettaa valtion mainonnan ohjaamisen sellaisille toimijoille jotka ovat sekoittaneet journalismin poliittiseen liiketoimintaan. Valheista on tullut äänekkäämpiä, ja siksi pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan niitä on oikaistava selkeästi ja suoraan, viestissä todetaan.
Argentiinassa valtion mainonnalla tarkoitetaan kansallisten ja alueellisten viranomaisten julkaisemia mainoksia, joista mediat saavat ilmoitustuloja.
– Hallituksen toimia kyseenalaistavia toimittajia syytetään rikoksista, heitä mustamaalataan ja heiltä evätään pääsy virallisiin lähteisiin. Lisäksi toimituksia painostetaan poistamalla medioilta valtion mainontaa ja ohjaamalla se hallinnolle myötämielisiin medioihin, Perfil-lehden päätoimittaja Jorge Fontevecchia sanoo.
Hän kertoo myös itse joutuneensa presidentti Milein toistuvien hyökkäysten kohteeksi sosiaalisessa mediassa.
– Kyseessä on strategia, jolla pyritään heikentämään journalismin uskottavuutta. Aluksi hallitus hyökkäsi sosiaalisessa mediassa pienten medioiden toimittajia vastaan. Nyt kohteena ovat myös suuret mediat. Vaikka ne eivät olisi erityisen kriittisiä, journalismi tarjoaa aina vaihtoehtoisen kertomuksen, Mercado sanoo.
Toistaiseksi hallituksen vastaustoimisto on kiistänyt poliitikkojen haastatteluissa antamia lausuntoja ja syyttänyt toimittajia haastateltavien suorien sitaattien valheellisuudesta. Perusteluja väitteilleen se ei ole antanut.
Provokaatio strategiana
Viestintäoikeuden tutkija Guillermo Mastrinin mukaan Milein jatkuvat provokaatiot toimittajia kohtaan ovat tietoinen viestintästrategia.
– Ei pidä unohtaa, että Milei tuli politiikkaan viestinnän kautta ja rakensi julkisuuskuvansa siinä ympäristössä, Mastrini sanoo.
Ennen presidenttikauttaan Milei oli taloustieteilijä, joka nousi julkisuuteen esiintymällä televisio-ohjelmissa kärjekkäällä ja kohua herättävällä tyylillään.
– Hän toimii toisin kuin perinteisessä poliittisessa viestinnässä on totuttu. Hän ei suuntaa viestiään politiikan keskustaan, vaan reunoille, ja käyttää jatkuvaa provosointia. Häntä on joskus vaikea tulkita, mutta strategia on tuottanut hänelle hyviä tuloksia, Mastrini sanoo.
Niitä, jotka eivät yhdy hallinnon linjaan, kohdellaan kaltoin ja leimataan.
– Silti hän on onnistunut saamaan osan mediasta taakseen tai ainakin vaikenemaan symbolisen ja fyysisen väkivallan yhdistelmällä. Pablo Grillon tapaus oli vakavin, mutta ei ainoa, Mastrini sanoo.
Pablo Grillo on valokuvaaja, joka sai mielenosoitusta kuvatessaan päähänsä kyynelkaasuammuksen maaliskuussa 2025.
Grillo sai vakavia vammoja ja toipuu yhä hitaasti. Ampunut poliisi asetettiin syytteeseen, mutta Milein hallitus puolusti häntä.
Toimittajien asema vaakalaudalla
Milein ajaman, työntekijöiden asemaa heikentävän työmarkkinauudistuksen yhteydessä esitetään myös toimittajien asemaa koskevan lain kumoamista.
Vuodesta 1946 voimassa ollut laki säätelee toimittajien työehtoja ja oikeuksia sekä turvaa heidän työskentelyään poliittiselta ja taloudelliselta painostukselta. Monet mediat eivät käytännössä noudata lakia, mutta se antaa silti vähimmäisoikeudet, joihin toimittaja voi vedota.
– Lehdistötyön työsuhdesuojan tarkoituksena on taata sananvapaus ja kansalaisten oikeus saada oikeaa tietoa. Journalismi on tällä hetkellä täysin epävarma ammatti, ja 70 prosenttia palkoista jää köyhyysrajan alle. Kyse on ammatin, ihmisoikeuksien ja viestinnän turvaamisesta, Agustín Lecchi sanoo.
Lecchi on Buenos Airesin toimittajaliiton sihteeri ja toimittaja kansallisella tv-kanavalla.
Toimittajajärjestöt ovat viime viikkoina kampanjoineet toreilla ja joukkoliikennevälineissä tiedottaakseen lain kumoamisen seurauksista. Myös kongressitalon edessä on protestoitu.
– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hallitus hyökkäisi järjestelmällisesti toimittajia vastaan. Yli kymmenen toimittajaa on joutunut oikeuteen mielipiteidensä vuoksi. Toimittajat kokevat fyysistä väkivaltaa ja häirintää sosiaalisessa mediassa, ja julkista journalismia rahoitetaan aiempaa vähemmän. Lain puolustaminen on paitsi työoikeuksien myös oman ammattimme puolustamista, Lecchi sanoo.









