Aamuyhdeksältä Garissan torilla ilma on jo tukahduttavan kuuma. Torimyyjä Hawa Hussein Farah seuraa huolestuneena lämpötilan kohoamista.
Hän on lähtenyt liikkeelle aamukuudelta, saattanut kolme lastaan kouluun ja kävellyt sen jälkeen Garissan ulkoilmatorille, Suuq Mugdiin, ostamaan hedelmiä myyntiä varten.
Farahin myyntikoju on muutamasta puupaalusta rakennettu ja kankaalla peitetty vaatimaton suoja paahtavaa aurinkoa vastaan.
Banaanit lepäävät siisteissä tertuissa vesimelonien vieressä varjon alle sijoitetulla puisella pöydällä. Punertavat ja kullankeltaiset mangot on pinottu pieniksi pyramideiksi. Varjo suojaa hedelmiä suoralta auringonpaisteelta, mutta ilma katoksen alla pysyy lämpimänä ja kuivana.
– Näin kuumalla ilmalla asiakkaat katoavat. Minun ja muiden myyjien on suljettava liike ja mentävä kotiin lepäämään, kunnes sää viilenee, Farah sanoo ja nostaa vesipullon huulilleen.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn raportin mukaan Afrikka altistuu nyt maailman voimakkaimmalle kuumuudelle ja se koskettaa 92,9:ää prosenttia maanosan työntekijöistä.
Työkyky voi äärimmäisessä kuumuudessa heiketä jopa puoleen. Tuottavuuden laskun arvioidaan johtavan maailmanlaajuisesti 2 000 miljardin euron menetyksiin vuoteen 2030 mennessä.
Lämpötila lähenee 40:tä astetta
Garissassa eletään vuoden kuuminta aikaa. Tammikuun ja maaliskuun välillä päivän ylin lämpötila kohoaa tavallisesti noin 36 asteeseen. Helmikuun alussa lämpötila nousi 38 asteeseen, ja ”tuntuu kuin” lämpötila oli yli 41 astetta, kertoo Garissan ilmatieteenlaitoksen johtaja Samuel Odhiambo.
Samankaltaisia huippulämpötiloja on mitattu aiemminkin, mutta uudet havainnot osoittavat kuumien jaksojen pitenevän. Keskimääräistä kuumempia päiviä esiintyy yhä useammin peräkkäin.
Ilmatieteenlaitos varoittaa, että pitkä altistuminen kuumuudelle lisää lämpöuupumuksen, nestehukan ja ihovaurioiden riskiä.
– Jos nykyinen kehitys jatkuu, lämpötila voi maaliskuussa ylittää 40 astetta, Odhiambo sanoo.
Farahille helle merkitsee lyhyempää työpäivää. Puoleenpäivään mennessä uupumus alkaa tuntua.
– Kehoni tuntuu heikolta ja hikoilen paljon. Juon aamulla kaksi tai kolme litraa vettä, vaikka en edes tiedä, auttaako se.
Nykyään hän sulkee kojunsa noin neljä tuntia aikaisemmin kuin viileämpinä kuukausina. Se näkyy suoraan tuloissa.
Viileämpinä aikoina Farah tienaa viikossa noin 7 000 Kenian shillinkiä, runsaat 45 euroa. Pitkittyneen helteen aikana summa putoaa noin 4 000 shillinkiin eli noin 26 euroon.
Myymättä jääneet hedelmät pilaantuvat nopeasti. Parin päivän jälkeen Farah joutuu laskemaan hintoja tai myymään hedelmät läheisille ruokakojuille mehun valmistukseen, jotta saisi niistä edes jotain.
Koska hänellä ei ole kiinteää palkkaa eikä turvaverkkoa, jokainen menetetty työtunti näkyy suoraan tilipussissa.
Helle tyhjentää kadut
Garissa on Koillis-Kenian tärkein kauppakeskus, ja sen talous nojaa vahvasti karjakauppaan. Kansainvälisen karjatalouden tutkimusinstituutin mukaan juuri tämä tekee alueesta erityisen haavoittuvan. Kun kuumuus heikentää karjan hyvinvointia ja pitää ostajat poissa, vaikutukset leviävät nopeasti koko paikallistalouteen.
Farahin kaltaiset epäviralliset pienyrittäjät menettävät asiakkaita ensimmäisten joukossa.
Saman kokee moottoripyörätaksia ajava Emily Ndung’e. Helleaallon aikana hänen päivätulonsa ovat romahtaneet 1 500 shillingistä, noin kymmenestä eurosta, vain 500 shillinkiin eli noin kolmeen euroon.
Hän odottaa usein tuntikausia ajovaatteet yllään armottoman auringon alla.
– Kuumuus aiheuttaa minulle ihottumaa ja hikoilen paljon, mutta en voi tehdä muuta kuin odottaa asiakkaita, sillä tämä työ ruokkii lapseni, Ndung’e sanoo.
Kuumuus on hänen mukaansa tuhoisaa sekä tuloille että terveydelle. Tienvarsilla on vain vähän varjoisia paikkoja, joten hän siirtyy puiden katveesta toiseen odottaessaan seuraavaa asiakasta.
Vielä auringonlaskun jälkeenkin varastoitunut kuumuus hohkaa Garissan betonitaloista ja peltikatoista, eikä helpotusta juuri tule.
Kenian ilmatieteen laitoksen ilmastotutkija Patricia Nying’uro sanoo, että kuumat yöt vievät keholta mahdollisuuden palautua hellepäivien välillä.
– Kun lämpötila nousee 39 asteeseen tai sen yli, riski ulkona työskenteleville kasvaa jyrkästi, etenkin jos altistus jatkuu pitkään.
Ratkaisut puuttuvat
Huoli Garissan nousevista lämpötiloista on noussut esiin myös Kenian parlamentissa.
Vuonna 2022 silloinen kansanedustaja, Garissasta kotoisin oleva Aden Duale, esitti ympäristöministeriölle vetoomuksen kansalaisten huolesta lämpötilojen nousua kohtaan. Ministeriö myönsi, että alueella on mitattu keskimääräistä korkeampia lämpötiloja, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen.
Nykyisin Duale toimii Kenian terveysministerinä ja johti maan ilmastonmuutoksen ja terveyden strategian laadintaa vuosille 2024–2029. Siinä kuumuuteen liittyvää kuolleisuutta ryhdytään seuraamaan ensimmäistä kertaa kansallisella tasolla. Silti on edelleen epäselvää, kuka kantaa vastuu helteen vaikutuksista.
Garissassa on maakunnallinen ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelma vuosille 2023–2028, mutta siinä keskitytään ennen kaikkea kuivuuteen, tulviin ja karjatauteihin. Äärimmäiseen kuumuuteen liittyviä toimia, kuten työaikojen muuttamista, julkisia viilennystiloja tai juomavesipisteitä ei ole.
Valtion kuivuuden hallinnasta vastaava viranomainen puolestaan toteaa, että sen tehtävä koskee kuivuuteen liittyviä riskejä. Pelkkä äärimmäinen kuumuus ei kuulu sen toimivaltaan, ja kuumuuteen liittyvät kysymykset ohjataan Kenian ilmatieteen laitokselle.
Naisille helle merkitsee kaksinkertaista taakkaa
Kuumuus koskee kaikkia, mutta sen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Tutkijoiden mukaan kuumuus rasittaa Garissan naisia kaksinkertaisesti: ensin he työskentelevät helteessä torilla, sitten he ottavat vastuun lasten ja vanhusten hoivasta kuumissa, huonosti tuulettuvissa kodeissa. Kuormitus voi jatkua lähes vuorokauden ympäri.
Atlantic Councilin ilmastokestävyysohjelman tutkimuksen mukaan kuumuus kasvattaa naisten kokonaistyötaakkaa 260 prosenttia, kun myös kotona tehtävä palkaton työ lasketaan mukaan.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Sierra Leonen Freetownissa epävirallista torikauppaa tekevät naiset voivat menettää jopa 60 prosenttia tuloistaan helteen aiheuttamien häiriöiden vuoksi.
Sierra Leone oli ensimmäinen Afrikan maa, joka otti käyttöön kansallisen helletoimintasuunnitelman. Sen tarkoitus on valmistautua äärimmäiseen kuumuuteen ja lieventää sen terveys- ja talousvaikutuksia.
Ilmastotutkija Joyce Kimutai sanoo, että paikallisten helletoimintasuunnitelmien laatiminen on nyt kiireellisimpiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia.
Nairobin maakunta aikoo kokeilla mallia, jossa työaikoja muutetaan ja julkisia viilennystiloja avataan äärimmäisen kuumuuden aikana. Kimutai toivoo sen voivan toimia esimerkkinä muille maakunnille.
Garissassa lämpötila kohoaa sillä välin kohti 40:tä astetta.
Farah kerää pehmenevät hedelmät takaisin laatikoihin ja sulkee kojunsa neljä tuntia etuajassa. Toistaiseksi mikään politiikka ei suojaa hänen toimeentuloaan ja terveyttään kuumuudelta.







