Yksi sunnuntain eduskuntavaalien monista kiinnostavista tuloksista on Vihreiden tappio. Puolueen kannatus putosi 1,3 prosenttiyksiköllä 8,5:stä 7,2:een prosenttiin, ja eduskuntaryhmä supistui kolmanneksella, 15:stä 10 henkeen.
Tulos on sikäli historiallinen, että Vihreiden kannatus on tähän saakka kasvanut lähes joka vaaleissa siitä lähtien, kun ensimmäiset Vihreät 28 vuotta sitten nousivat Arkadianmäelle. Eduskuntavaaleista ainoa poikkeus ovat olleet vuoden 1995 vaalit, mutta silloin pudotusta oli vain 0,3 prosenttiyksikköä.
Kannatuksen kasvua on selittänyt paljolti ikärakenteen muutos, koska Vihreät on erityisesti nuorten suosima puolue. Nuorisovaaleissa se on jo pitkään kilpaillut kokoomuksen kanssa suurimman puolueen asemasta. Vihreiden kannatus varsinaisissa vaaleissa onkin kasvanut miltei automaattisesti sitä mukaa, kun uusia ikäluokkia on tullut äänestysikään ja vanhoja äänestäjiä kuollut. Sama ikärakenteen muutos on osittain selittänyt vasemmiston ja ehkä erityisesti sosialidemokraattien kannatuksen laskua.
Vaikka Perussuomalaisten jyrätessä kaikki muutkin eduskuntapuolueet menettivät kannatustaan, Vihreillä oli perusteita odottaa parempaa tulosta ikärakenneautomatiikan vuoksi ja myös siksi, että Perussuomalaiset eivät juurikaan kilpailleet samoista äänestäjistä Vihreiden kanssa.
Ei siis ole ihme, että tunnelmat Vihreiden johdossa ovat olleet synkkiä. Puheenjohtaja Anni Sinnemäki on kommentoinut tulosta julkisuudessa niukasti ja on kertonut STT:lle harkitsevansa eroa. Hän aikoo kertoa päätöksestään ensi viikolla. Vihreiden puoluekokous pidetään kesäkuussa.
Vaalitappion taustalla on varmasti monia syitä, mutta sinivihreän hallituksen politiikka, jota ympäristöjärjestötkin ovat ankarasti arvostelleet, tuskin on niistä vähäisimpiä. Vihreät eivät onnistuneet uskottavasti selittämään äänestäjille esimerkiksi sitä, miksi he pysyivät hallituksessa sen myöntäessä luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle, vaikka aiemmin he olivat lähteneet hallituksesta yhden ydinvoimalaluvan vuoksi.
Vahvimmassa vaalipiirissään Helsingissä Vihreät luultavasti menettivät äänestäjiä erityisesti Vasemmistoliitolle, jonka huomattava eteneminen pääkaupungissa taisi tulla monelle tarkkailijalle yllätyksenä. Vasemmistoliitto näyttäytyi useille äänestäjille Vihreitä luotettavampana vaihtoehtona sekä sosiaalisissa että ympäristökysymyksissä. Nuoriin äänestäjiin saattoi vaikuttaa esimerkiksi se, että Vihreät ovat eduskunnassa hallituskurin vuoksi äänestäneet opintotuen indeksiin sitomista vastaan, vaikka se kuuluukin Vihreiden tavoitteisiin.
Hallituspolitiikka henkilöityy paljolti puheenjohtaja Sinnemäkeen, mutta ei silti ole selvää, että kannatus kääntyisi nousuun, jos hänet vaihdetaan vaikkapa eduskuntaryhmää johtaneeseen Ville Niinistöön. Sosialidemokraattien viime vuosien kehitys on hyvä esimerkki siitä, etteivät pelkät johtajavaihdokset riitä palauttamaan äänestäjien luottamusta. Vihreillä saattaakin olla edessään politiikan perusteellinen uudelleenarviointi.
uutiskirje 