Geneve, Sveitsi – IPS
Kolumbiassa murhattiin vuosina 2016–2025 yhteensä 972 ihmisoikeuksien puolustajaa – keskimäärin lähes sata vuodessa, kertoo YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportti.
– Kolumbia on yhä yksi maailman vaarallisimmista paikoista ihmisoikeuksien puolustajille, ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk sanoi esitellessään raporttia Genevessä.
Väkivalta liittyy huumekauppaan, ihmiskauppaan, laittomaan kaivostoimintaan ja metsänhakkuisiin. Tilannetta pahentavat viranomaisten heikko läsnäolo, rankaisemattomuus ja korruptio.
Rauhansopimus ei lopettanut väkivaltaa
Kolumbian hallituksen ja Farc-sissijärjestön vuoden 2016 rauhansopimus ei lopettanut väkivaltaa. Päinvastoin, murhien määrä alkoi kasvaa.
Väkivalta on lisääntynyt etenkin alueilla, joilla Farc aiemmin toimi, mutta joilla valtion läsnäolo on edelleen heikko. Näillä alueilla toimii yhä aseellisia ryhmiä, kuten kaksi Farcista irtautunutta ryhmää ja Kansallinen vapautusarmeija ELN.
Aseelliset ryhmät ovat vastuussa yli 70 prosentista murhista. YK:n raportti tarkastelee erityisesti vuosia 2022–2025, jolloin murhattiin 410 ihmisoikeusaktivistia.
Joka neljäs uhri kuului alkuperäiskansaan, vaikka heidän osuutensa Kolumbian väestöstä on vain 4,7 prosenttia. Väkivalta on kohdistunut myös afrokolumbialaisiin yhteisöihin, pienviljelijöihin, paikallisyhteisöjen johtajiin, ympäristön puolustajiin, naisiin ihmisoikeustyössä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä poliittisiin toimijoihin.
Kolmen vuoden aikana kirjattiin myös yli 2 018 uhkausta ja hyökkäystä ihmisoikeuksien puolustajia vastaan. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi.
Hallinto reagoi, mutta tulokset eivät näy
YK:n Kolumbian ihmisoikeustoimiston määrärahoja leikattiin vuonna 2025. Toimisto on joutunut vähentämään käyntejä riskialueille, mikä on vaikeuttanut murhien seurantaa ja avun viemistä yhteisöihin.
Samaan aikaan Kolumbian nykyhallinto on lisännyt toimia väkivallan vähentämiseksi. Ongelman vakavuus on tunnustettu julkisesti, vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa on lisätty ja ihmisoikeuksien puolustajille on valmisteltu kansallista suojeluohjelmaa.
Silti väkivalta ei ole vähentynyt, eikä aktivisteille ole saatu pysyvää suojaa.
YK:n raportti suosittelee viranomaisjärjestelmän uudistamista ja rikostutkintojen tehostamista, jotta tekijät saadaan vastuuseen. Lisäksi tarvitaan paikallisiin oloihin sopivia suojelukeinoja.
Türk korosti, että murhien lisäksi on puututtava niiden taustalla oleviin syihin.
– Rakenteellisiin syihin tarttuminen on asetettava etusijalle, jotta ihmisoikeuksien puolustajat voivat tehdä välttämätöntä työtään turvallisesti, hän sanoi.









