Syrjäisessä paikassa Venezuelan kaivosalueella miehet käsittelevät kovettunein käsin sinertävänmustaa soraa. Kyse on raskaasta mineraalihiekasta, joka sisältää arvokkaita metalleja. Se on peräisin kaivoksista, jotka Kolumbian vapautusarmeijan ELN:n sissit ottivat haltuunsa vuonna 2023.
– Kaikki oli kaoottista. He toivat tänne jopa helikoptereita ja veivät lopulta kaiken mineraalin mukanaan, eräs kaivostyöläinen kertoi Amazon Underworld -hankkeen tutkijoille, jotka vierailivat alueella viime vuonna.
Yhdysvaltojen kaapattua Venezuelan presidentti Nicolás Maduron tammikuussa huomio kohdistui aluksi maan rapautuneeseen öljysektoriin. Maan eteläosassa on kuitenkin toinen rikkauden lähde: syrjäisen sademetsän alla lepäävät suuret mineraalivarat.
Maduron seuraajaksi noussut Delcy Rodríguez tapasi maaliskuussa kaivosalan johtajia, myös Yhdysvalloista, ja lupasi nopeuttaa mineraalivarojen hyödyntämistä.
Se edellyttää järjestyksen luomista alalle, joka on sekasorrossa. Teollista kaivostoimintaa on vähän, ja valtionyhtiö Minerven hankkii suurimman osan mineraaleistaan pienistä kaivoksista.
Siitä huolimatta pian tapaamisen jälkeen ilmoitettiin sopimuksesta, jonka mukaan Minerven myy tonnin kultaa raaka-aineyhtiö Trafiguralle. Trafigura on tehnyt merkittäviä sopimuksia myös Venezuelan öljystä Yhdysvaltojen väliintulon jälkeen.
Etelä-Venezuelasta virrannut kulta oli tärkeässä osassa Maduron rahapulasta kärsineen hallinnon tukemisessa. Viime vuosina kullan rinnalle ovat nousseet kriittiset mineraalit, eli teknologian ja energiasiirtymän kannalta välttämättömät raaka-aineet.
– Tällä alueella kulta on jo lähes loppu. Nyt ihmiset työskentelevät pääasiassa raskaan mineraalihiekan, tinan ja koltaanin parissa, kertoi alkuperäiskansoihin kuuluva kaivostyöläinen Amazon Underworldille.
Mineraalit kiinnostavat suurvaltoja
Monet mineraaleista päätyvät lopulta Kiinaan, joka jalostaa noin 90 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista. Näyttää siltä, että Yhdysvallat haluaa muuttaa asetelmaa.
– Yhdysvallat haluaa estää Kiinaa pääsemästä käsiksi näihin resursseihin, ja haluaa ne itselleen, sanoo Amazon Underworldin johtaja Bram Ebus.
Venezuelassa raskas mineraalihiekka näyttää maastossa karkealta maalta, mutta sisältää harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan uusiutuvassa energiassa, kehittyneessä elektroniikassa ja sotateknologiassa. Sen hinta on noin 6,4 euroa kilolta. Samoilla alueilla louhitaan myös kassiteriittiä tinan tuotantoon sekä koltaania, jota käytetään puolijohteissa ja matkapuhelimissa.
Yhdysvaltojen kiinnostusta näihin luonnonvaroihin on vähätelty verrattuna sen kiinnostukseen Venezuelan öljyä kohtaan. Valkoisen talon vaikutus on kuitenkin ulottunut kaivosalueille jo väliintulon alkuvaiheista lähtien.
– Venezuelalla on terästä ja kaikkia tärkeitä mineraaleja. Maan kaivoshistoria on pitkä, mutta rapautunut. Presidentti Trump aikoo korjata ja palauttaa sen, Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick sanoi Maduron kaappausta seuraavana päivänä.
Lutnick ei kuitenkaan kertonut, miten tämä käytännössä toteutettaisiin. Venezuelan kaivossektorin muuttaminen teolliseksi on vielä vaikeampi tehtävä kuin maan rapistuneen öljyinfrastruktuurin kunnostaminen.
Varannot ulottuvat laajalle Bolívarin ja Amazonasin osavaltioihin. Vuonna 2016 Maduro nimesi 112 000 neliökilometriä tästä alueesta Orinocon kaivosvyöhykkeeksi ja ilmoitti suunnitelmista käydä mineraalikauppaa Kiinan ja muiden niin sanottujen alkuperäisten Bricks-maiden, eli Brasilian, Venäjän, Intian ja Etelä-Afrikan kanssa.
Virallisia geologisia kartoituksia ei ole kuitenkaan tehty, eikä kaupallista infrastruktuuria juuri ole. Louhinnasta vastaavat paikalliset kaivostyöläiset alkeellisin menetelmin: jokia ruopataan improvisoiduilta aluksilta ja maahan kaivetaan matalia kuoppia.
Kaivokset aseellisten ryhmien hallussa
Monet kaivokset ovat aseellisten ryhmien kuten Kolumbian vapautusarmeija ELN:n hallinnassa. Amazon Underworldin mukaan Venezuelan valtion joukot tekevät yhteistyötä kolumbialaisten sissien kanssa. Mineraaleja kuljetetaan eteenpäin suurina erinä, ja paikallisille sotilaille maksetaan lahjuksia, jotta he katsovat muualle. Venezuelan hallitus ei kommentoi syytöksiä.
Osa mineraaleista kuljetetaan Kolumbiaan, missä ne käsitellään ja viedään maailmalle väärillä tullikoodeilla. Toinen osa päätyy Venezuelan valtionyhtiön keräyspisteisiin ja sitä kautta vientiin. Vientiasiakirjat ja todistajanlausunnot osoittavat, että molempia reittejä pitkin suurin osa mineraaleista päätyy lopulta Kiinaan.
Kiina on laatinut ohjeita mineraalien hankintaan liittyvien ihmisoikeus- ja ympäristöriskien vähentämiseksi. Ohjeiden noudattaminen on vapaaehtoista, ja Venezuelan mineraalit päätyvät suhteellisen helposti Kiinan teollisuuskeskuksiin.
Väkivaltaa ja pakkotyötä
Kaivoksilla työskentelee tuhansia alkuperäiskansojen jäseniä. Moni heistä on köyhä ja osallistuu toimintaan, vaikka se uhkaa heidän perinteisiä asuinalueitaan ja elämäntapaansa.
Amazon Underworldin tutkimus kuvaa järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia: teloituksia, pakkotyötä, lasten värväämistä ja seksuaalista väkivaltaa. Kaivostyöläisten liikkumisvapautta rajoitetaan, ja varkaudesta tai tottelemattomuudesta epäiltyjä rangaistaan.
– Heillä on siellä vankila piikkilankoineen ja kaikkineen. Mutta et voi tehdä asialle mitään, koska silloin myös sinut laitetaan sinne, eräs kaivostyöläinen kertoi tutkijoille.
Venezuelan laittoman kullankaivuun julmuuksista, sen aiheuttamasta metsäkadosta ja jokien elohopeasaasteista on jo pitkään raportoitu. Kriittisten mineraalien nousu uudeksi kauppatavaraksi tuo kuitenkin mukanaan uusia vaaroja.
– Kaivostyöläisillä on palovammoja, jatkuvia nivelkipuja ja tulehduksia sekä sairauksia, jotka liittyvät mineraalien radioaktiivisuuteen, venezuelalainen ympäristötoimittaja Fritz Sánchez sanoo.
Hallitus haluaa lisätä tuotantoa, vaikka alue on kuin villi länsi
Alueen sekasorto vaikeuttaa investointeja, mutta se ei ole estänyt Venezuelan hallitusta kasvattamasta kaivostoimintaa.
Rodríguez on ilmoittanut tavoitteesta lisätä kullan tuotantoa 30 prosenttia vuonna 2026 sekä kasvattaa myös raudan, bauksiitin ja kriittisten mineraalien tuotantoa.
Amazon Underworldin Bram Ebusin mukaan on epätodennäköistä, että yhdysvaltalaiset kaivosyhtiöt kiirehtisivät sijoittamaan alalle, jota leimaavat oikeudelliset ja turvallisuusriskit.
Suuri osa kaivostoiminnasta tapahtuu suojelualueilla, kuten Yapacanan kansallispuistossa Amazonasin osavaltiossa, jossa kaivostoiminta on kielletty. Kaivostoiminta Bolívarin osavaltiossa edellyttää alkuperäiskansojen ennakkokuulemista, ja nämä todennäköisesti vastustaisivat laajamittaista louhintaa perinteisillä maillaan.
– Todennäköisesti Yhdysvallat ostaa Venezuelan valtionyhtiöiltä ja jalostaa kullan omalla alueellaan ikään kuin se ei tietäisi, että kulta on peräisin laittomista kaivoksista, Ebus sanoo.
Vielä hiljattain Yhdysvaltojen pakotteet Venezuelan kaivos- ja kultayhtiöille olisivat vaikeuttaneet kauppaa. Maaliskuussa maa myönsi kuitenkin yleisluvan, joka sallii tietyt Venezuelan kultaan liittyvät liiketoimet. Tämä mahdollistaa Minervenin kullan myynnin Trafiguralle ja viittaa siihen, että Yhdysvallat on valmis osallistumaan maan kaivossektoriin.
Tämä ei yllätä konsulttiyhtiö IR Consiliumin tutkimusjohtajaa David Soudia.
– He tekivät saman öljyn kanssa: Yhdysvallat myöntää rajattuja lupia muuten voimakkaasti sanktioidussa ympäristössä, hän sanoo.
Ebus pitää käännettä räikeänä. Yhdysvallat asetti Minervenille pakotteita laittomista käytännöistä vuonna 2019, eikä toiminta ole muuttunut, mutta nyt sitä esitellään yrityssijoittajille.
– Sekä kaivosyhtiöt että venezuelalaista kultaa ostavat yritykset rahoittavat väkivaltaa, jota on jatkunut jo vuosikymmenen, Ebus sanoo.
Pelkkä voimankäyttö ei ratkaise kaivoskaaosta
Yhdysvaltojen päätös nimetä Kolumbian vapautusarmeija ELN terroristijärjestöksi mutkistaa tilannetta. Yritys, joka hankkii mineraaleja ELN:n hallitsemista kaivoksista, voi joutua syytetyksi terrorismin rahoittamisesta.
Yhdysvallat ja Kolumbia ovat ilmoittaneet tehostavansa yhteistyötä ELN:ää vastaan, mutta vaikka ELN kukistettaisiin, alueelle jäisi muita aseellisia ryhmiä, jotka ottaisivat vallan.
Pelkät sotilaalliset toimet alueella eivät riitä. Jos Venezuelan kaivossektorista todella halutaan tehdä kestävä, on puututtava myös haavoittuvassa asemassa olevien paikallisyhteisöjen tilanteeseen.
– Ei ole valtion ohjelmia, ei terveydenhuoltoa eikä koulutusta. Jos laiton kaivostoiminta halutaan lopettaa, näille ihmisille on tarjottava vaihtoehtoja, SOS Orinoco -järjestön johtaja Cristina Burelli sanoo.
Mikään ei viittaa siihen, että eettiset ratkaisut olisivat Trumpin tai Rodríguezin hallinnossa etusijalla. Siksi mainehaittojen riskit pysyvät korkeina Venezuelan mineraalien ostajille.
– Nyt tarvitaan läpinäkyvyyttä hankintaketjuihin, pakotteiden toimeenpanoa, yritysvastuulakeja sekä merkittäviä investointeja paikallisyhteisöjen vaihtoehtoisiin toimeentulon mahdollisuuksiin kaivostoiminnan sijaan, sanoo Global Witness -järjestön Emily Iona Stewart.
uutiskirje 
