L.J.Smithin Vampyyripäiväkirjojen suomentaminen on edennyt kolmanteen osaa. Verivala -nimen saanut teos jatkaa suoraan siitä, mihin Sielunkumppani jäi.
Mitään suuria kirjallisia ansioita tältä opukselta on turha odottaa.
Suurin ero Sielunkumppaniin verraten löytyy siitä, että Joel Kontro on palannut sarjan suomentajaksi. Suomennos toimii ja välttää useimmat kuopat. Lukija voi siis rauhassa keskittyä itse tarinaan.
Damon on ihana, väärinymmärretty ihmisiä lahtaava söpöläinen.
Tarina lähtee liikkeelle Elenan kuolemasta, tai oikeammin hetkestä jolloin Elena herää kuolleista. Niinpä Verivalan perusvampyyripatteristo kasvaa kolmeen, seassa liitelee toki jokin suurempikin voimakin.
Ihana Elena aloittaa kasvamisensa lähes pyhimykseksi ja tästä syystä onnistuu säilyttämään myös lähimmät ystävänsä. Bonnie jatkaa näkyjen saamista ja Meredith joutuu paljastamaan synkeän perhesalaisuuden. Mukana heiluva Matt, Elenan entinen poikaystävä, nykyinen ystävä, saa toimia vapaaehtoisena veripussina ja lähes kaikkien polkemana hahmona.
Elenan rinnalla tempoilevat ja taistelevat vampyyriveljekset Stefan ja Damon, joista jälkimmäinen on ihana, väärinymmärretty ihmisiä lahtaava söpöläinen. Damon on kierosti luotu hahmo, jota on pakko niin ymmärtää kuin salaisesti rakastaakin. Vaikkei hyveellinen Stefankaan aivan pehmo ole, eivät hänen traumansa yksinkertaisesti vedä vertoja Damonille.
Verivalassa veljesten on kuitenkin unohdettava vuosisataiset riitansa ja toimittava yhdessä. Teoksen teemoiksi nousevat erinäiset uhraukset, henkinen kasvu ja ystävyyden merkitys. Myös Fell’s Churchin pikkukaupunki saa vähitellen kasvaa sisään, mitä erinäisimpiin yliluonnollisiin tilanteisiin ja hahmoihin.
Vaarassa on niin kaupunki kuin sen asukkaat. Ainoan pelastuksen pystyvät tarjoamaan kolmiodraaman pyörteissä vellovat vampyyrit.
Kuten muutkin Smithin teokset, loppuu Verivalakin siten, että seuraava osaa jää odottamaan kiihkeästi.
L.J. Smith: Vampyyripäiväkirjat 3 Verivala. Suomentanut: Joel Kontro. Otava 2011. 208 sivua.
uutiskirje 
