Perhepäivähoidon tulevaisuudesta on kiirinyt kunnista ja julkisuudessa villejä puheita sen jälkeen, kun kuntien työ- ja virkaehtosopimuksessa helmikuussa sovittiin, että perhepäivähoitajat tulevat normaalin työaikalain piiriin jo 1.8.2011. Sopimus koskee noin 7500 kunnallista perhepäivähoitajaa ja kolmiperhepäivähoitajaa.
– Perhepäivähoito ei romutu eikä kaadu uuteen työaikaan. Päinvastoin paremmin levänneet hoitajat ovat myös lasten etu. Hyvällä suunnittelulla perhepäivähoidon kilpailukykyisyyttä ja toimivuutta voidaan nykyisestään parantaa, sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi JHL:stä rauhoittelee.
Työehtosopimuksella muutosta aikaistettiin, koska haluttiin, että perhepäivähoitajien 40 tunnin viikkotyöaika on käytössä uuden hoitokauden alkaessa elokuussa.
Uuden sopimuksen käyttöönottoon kuntia neuvotaan tiistaina 17.5. Kuntatyönantajien ja JHL:n yhteisessä videoneuvottelussa. JHL on kritisoinut aiempaa yksipuolista tiedottamista, joka on saanut osan kuntakenttää sekaisin.
– Paikoin vanhempia on neuvottu siirtämään lapsensa tutulta perhepäivähoitajalta päiväkotiin, hoitajia puolestaan on peloteltu ansiotason alenemisella, kuvaa JHL:n Minna Pirttijärvi sekavia tunnelmia.
Lapselle turvallinen hoito
Muutoksessa on kyse siitä, että perhepäivähoitajat saadaan saman työaikasääntelyn piiriin kuin muutkin ammattiryhmät. Hoitajien säännöllinen työaika lyhenee keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Vielä nykyään se on 43,15 tuntia.
Jotta asia hoituisi käytännössä, pitää perhepäivähoitajien työ- ja vapaapäivät sijoittaa tasoittumisjaksolle niin, että lain tarkoittamat lepo- ja palautumisajat toteutuvat ja perhepäivähoitajan normaali työaika tasoittuu 40 viikkotyötuntiin.
– Tasoittumisjakso voi vaihdella kuudesta viikosta jopa puoleen vuoteen. On järkevää valita tasoittumisjakso sen mukaan miten pitkiä työpäiviä hoitajat tekevät. Tasoittumisjakso voi siis olla eri pituinen eri hoitajilla, sanoo Pirttijärvi.
Hoitajien vapaapäivien varalta kuntien tulisi miettiä järkevät varahoitojärjestelmät: ohjatako lapsi läheiseen päiväkotiin, ryhmäperhepäiväkotiin tai erilliselle varahoitajalle vai muodostaako hoitajapareja, jolloin toinen paikkaa työparinsa vapaapäiviä.
– Ratkaisut vaihtelevat kunnan rahkeista ja perheiden tarpeista käsin. Järkevintä olisi ottaa hoitolasten vanhemmat mukaan miettimään, mikä toimisi kunkin kannalta parhaiten, ohjeistaa Pirttijärvi.
Maksuhyvitystä perheille
Moni kunta pelkää päivähoitokustannusten nousua, mutta niiden suuruuteen kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa. Tähän asti perhepäivähoitajan velvollisuus tehdä niin pitkää päivää kuin lasten hoidon tarve on ilmoitettu. Se on ohjannut vanhempia ilmoittamaan hoidon tarpeen varmuudeksi hieman pidemmäksi kuin tarve on.
Jatkossa Pirttijärven mukaan on tärkeää käydä läpi lapsen todellinen hoidon tarve, jotta hoitajan työaikaa ei varmuuden vuoksi suunnitella todellista tarvetta pidemmäksi. Näin myös varahoidon tarvetta voidaan vähentää.
– Kunta voi myös antaa maksuhyvitystä niille perheille, jotka eivät tarvitse varahoitoa hoitajan vapaapäivinä. Yllättävän moni perhe onkin halunnut alennuksen ja kykenee järjestämään hoidon omatoimisesti.
Sama palkka lyhyemmällä työajalla
Hoitajien pelko ylitöiden ja niistä maksettavien ylityökorvausten vähenemisestä ja ansiotason alenemisesta sen takia on Pirttijärven mukaan ennenaikaista.
JHL:n lähtökohta palkkauksessa on se, että jokaisen on saatava pääasiallinen toimeentulo säännöllisenä työaikana tehtävästä työstä, eikä ylitöistä. Uusi työaika merkitsee käytännössä palkankorotusta, kun hoitaja saa palkkansa yli kolme viikkotuntia lyhyemmällä työajalla.
Kukaan ei tiedä, paljonko ylitöitä jatkossa tehdään, mutta käsitykseni mukaan niitä tulee edelleenkin muodostumaan. Aiemmin ylityökorvaus oli normaali tuntipalkka, elokuun alun jälkeen se on 35 prosentilla korotettu tuntipalkka. Vaikka ylityön määrä vähenisi, saa siitä paremman korvauksen, sanoo Pirttijärvi.