Jos moderni tiede seuraisi teologian ”tutkimusmenetelmiä,” se tietäisi tieteen kuolemaa. Dogmaattiselle teologialle voisi koitua kuolemaksi, jos se omaksuisi rajoittamattoman tieteellisen kokeisiin perustuvan tutkimusperiaatteen.
Teologian ennakkoluulojen ja uskomusten vastakohtana tiede etsii yleispäteviä totuuksia, joista yliluonnollisen ihmeen mahdollisuus on suljettu pois.
Löydetystä totuudesta ollaan valmiita luopumaan, jos se havaitaan erehdykseksi tai jos sitä voidaan laajentaa tai syventää.
Paolo Rossin Modernin tieteen synty Euroopassa -teos osoittaa, miten pohja nykyisenkaltaiselle insinööritieteiden hallitsemalle kulttuurille luotiin 1500-luvulta lähtien. Moderni luonnontiede syntyi yliopistojen ulkopuolella ja edusti usein yliopistoille vastakkaista näkemystä.
Lähes kaikki 1600-luvun tiedemiehet olivat opiskelleet yliopistossa, vain harvat heistä toteuttivat elämäntyönsä kokonaan yliopistossa.
Rossin mukaan ne 160 vuotta, jotka erottavat Kopernikuksen De revolutionibus -teoksen (1543) Newtonin Optiikasta (1704), edustivat ratkaisevaa vaihetta Euroopan vaikeassa ja dramaattisessa historiassa.
Kopernikuksen ja Newtonin lisäksi modernin tieteen suuria nimiä ovat muun muassa. Leonardo da Vinci , Descartes ja Galilei.
Vapaa sielu Vinci
Vinci oli vapaa sielu, joka oli kiinnostuneempi suunnitelmiensa kehittelystä kuin niiden toteuttamisesta. Hänen koneensa saattoivat minä hetkenä hyvänsä muuttua ”leikkikaluiksi.”
Hän ei suunnitellut koneitaan helpottamaan ihmisten työtä tai kasvattamaan ihmisten valtaa luontoon nähden. Ne olivat mekaanisia yllätyksiä, joita käytettiin juhlissa ja huvituksissa.
Kuuluisin tapaus kirkon ja tieteenharjoittajien yhteenotosta on Galilei, kun inkvisitio vaati häntä kieltämään tutkimustuloksensa, että maa kiertää aurinkoa.
Galilei oli mielipidevanki, hänet eristettiin kotiarestiin joulukuussa 1633 loppuelämäkseen. Galilei kuoli 1642.
Galilein jälkeen Descartes hämmensi kirkonmiesten ojennuksessa olevia käsityksiä maailmankaikkeuden olemuksesta.
Descartes sulki järjestelmäsään okkultismin ja vitalismin, ja perusti kaiken järkeen yhdistämällä luonnontieteen, luonnonfilosofian ja uskonnon. Vuonna 1656 Dordrechtin kirkolliskokous kielsi ne Alankomaissa.
Mielenkiintoista on myös se, miten salatieteiksi nimetyn magian harjoittamisen kriitikot, mekaanikot, muuttivat omat tutkimustuloksensa liikesalaisuuksiksi ja patenteiksi jo 1500-luvulta lähtien.
Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa
Suom. Lena Talvio
Vastapaino 2010