Suomen Pankki ennustaa kansantalouden kasvavan Suomessa tänä vuonna 3,8 prosenttia. Ensi ja seuraavana vuonna kasvu hidastuu noin 2,5 prosenttiin. Tämän vuoden kova kasvuluku on osin perintöä viime vuodelta. Pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan suuret tuotannon kasvuluvut voivatkin peittää alleen sen, että talouden tila on edelleen heikompi kuin ennen taantumaa.
Tämän vuoden kasvusta noin kolmasosa tulee viennistä ja kaksi kolmasosaa kotimaisesta kysynnästä. Viennin odotetaan kasvavan viime vuodesta kahdeksan prosenttia ja parina seuraavana vuonna hieman vähemmän.
Kasvanut tuotanto näkyy myös työllisyyden parantumisena, vaikka keskuspankki huomauttaakin työttömyysasteen pysyneen puoli vuotta lähes ennallaan. Työllisten määrä kasvaa sekä tänä että ensi vuonna runsaat 20 000 henkeä kumpanakin ja 2,5 miljoonan työllisen raja saavutetaan vuonna 2013.
Työttömien määrä on tänä vuonna keskimäärin 212 000 ja työttömyysprosentti niukasti alle kahdeksan. Seuraavina vuosina se putoaa keskuspankin arvion mukaan puoli prosenttiyksikköä kumpanakin. Tällöin työttömiä olisi vuonna 2013 vielä 190 000 henkeä.
Palkansaajakorvaukset yhtä palkansaajaa kohtaan nousevat tänä vuonna kolme prosenttia ja parina seuraavana vuonna hieman enemmän. Tänä vuonna kuluttajahinnat nousevat kuitenkin keskimäärin 3,5 prosenttia, joten reaaliansiot laskevat. Parina seuraavana vuonna inflaatio hidastuu lähelle kahta prosenttia.
Liikanen varoittaa kuitenkin siitä, että inflaation väliaikainen kiihtyminen ei saa johtaa palkkojen ja hintojen nousukierteeseen. Tällainen heikentäisi Suomen vientikehitystä, tuotannon kasvua ja työllisyyttä.
Ohjeita hallitusneuvottelijoille
Keskuspankin mielestä julkisen talouden vakauttaminen on käymässä välttämättömäksi, sillä nykymenolla valtion ja kuntien talous yhteenlaskettuna pysyy tämän ja kaksi seuraavaa vuotta vahvasti alijäämäisenä. Valtion velka on nousemassa sataan miljardiin euroon ja 48 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2013. Toukokuun lopussa valtiolla oli velkaa 71 miljardia euroa.
Keskuspankin mielestä tilanteen korjaamiseen tarvitaan pitkäaikainen suunnitelma, jotta esimerkiksi kotitalouksilla ei ole epävarmuutta tulevista veromuutoksista. Keskuspankki kaipaa rakenteellisia uudistuksia, joilla pidennetään työuria ja työn tuottavuutta etenkin julkisella sektorilla. Sen lisäksi on arvioitava uudelleen tulojen ja menojen rakennetta.
Liikasen mielestä toimiin on ryhdyttävä ripeästi, jotta selvitään ilman hätäjarrutusta sellaisessakin tilanteessa, että tulevaisuus ei tuo vain positiivisia yllätyksiä.
– Jos julkisen talouden tasapainottamiseen ja sen pitkän aikavälin kestävyyttä parantaviin rakenneuudistuksiin ei ryhdytä ripeästi, otetaan suuri riski ja siirretään vastuu tuleville sukupolville, viestitti Liikanen naapurissa Säätytalolla istuville hallitusneuvottelijoille.
uutiskirje 
