Lasten kasvatus ei onnistu etätyönä. Lapsia ei myöskään saa jättää kasvamaan yksin eikä vanhempia pidä jättää kasvatustehtävässään yksin.
Torstaina julkistetuissa lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa ”Aikaa lapselle – Arvoa kasvatukselle” ja ”Kymmenen kysymystä kasvatuksesta” -kirjassa vaaditaan kotikasvatukselle enemmän tukea ja arvostusta.
Molemmat tuoreet julkaisut muistuttavat, että kotikasvatuksen tuki ja vanhempien kasvatustehtävän arvostaminen ovat tehokkaimpia keinoja myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
– Pienet lapset toivovat lyhyempiä hoitopäiviä ja koululaiset enemmän perheen yhteistä aikaa. Lasten kasvatusta ei voi hoitaa etätyönä. Olisi lyhytnäköistä hakea valtion talouden tasapainoa ja työurien pidentämistä lapsiperheiden kustannuksella, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula viestittää uuden hallitusohjelman laatijoille.
Kymmenen kysymystä kasvatuksesta -kirjan tarkoituksena on kyseenalaistaa suomalaista kasvatuskulttuuria hallitsevia näkemyksiä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä arvioi suomalaisen lasten kasvatuskulttuurin olevan luonteeltaan etäistä.
Yhteisöllisyys kunniaan
Suomessa on Mäkelän mukaan ihannoitu itse pärjäämistä ja niin tehtäessä tukahdutettu läheisyyden ja tuen saamisen tarpeita. Tämä on osaltaan vaikuttanut aikuisiän masennuksen ja riippuvuuksien yleisyyteen. Mäkelä painottaa lapsen viesteihin vastaamisen, yhdessä onnistumisen sekä kosketuksen merkitystä.
Myös Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan mielestä lasten elämää hallitsee nykyisin liiaksi yksin selviytymisen pakko.
- Kilpailukykyisten suorittajien kouluttamisen sijaan tulee myös koulun kasvattaa yhteisöllisyyteen ja toisten kunnioittamiseen, Kurttila korostaa.
Kurttila haluaa lopettaa vastakkainasettelun kodin ja koulun välillä. Hänen mielestään on tärkeä tiivistää vanhempien ja koulun kasvatuskumppanuutta sekä vanhempien yhteistyötä.
Aikuinen kasvattaa esimerkillään
Vanhempien ohella lapsiin vaikuttavat koulu, media, mainonta ja harrastukset, minkä vuoksi aikuisten yhteinen kasvatusvastuu korostuu.
– Jokainen aikuinen kasvattaa ainakin esimerkillään, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Aula pitää tärkeänä aikuisten hyvää esimerkkiä erilaisuuden hyväksymisessä ja kaverisuhteiden tukemisessa.
– Etenkin erilaisiin vähemmistöihin lukeutuvat lapset ja nuoret kokevat arjessaan oudoksuntaa ja ulkopuolelle jättämistä, johon myös aikuisten tulee aktiivisesti puuttua.