Yhdistyksen koulutusvastaava Jaakko Heikkilä katsoo kellosta, pysytäänkö aikataulussa. Tulokkaita koulutetaan miehistöksi, konkareita päällystöksi. Kolmessa tunnissa pitäisi vetää läpi kummankin ryhmän koulutus ja harjoitukset laiturilla ja merellä.
Sää on poutainen ja tyyni. Kun yhdistys saa Rajavartiolaitokselta tehtävän, tuuli voi olla kova ja ilma kylmä. Vapaaehtoiset auttavat merellä pulaan joutuneita vapusta jäiden tuloon saakka.
– Perusasiat on hyvä harjoitella helpoissa olosuhteissa. Vaikka homman tekisi kuinka monta kertaa, aina riittää opittavaa, Heikkilä kertoo.
Hän on toiminut yhdistyksessä neljä vuotta. Harrastukseen menee kesällä neljästä viiteen iltaan viikossa. Tutkijalle fyysinen harrastus tuo sopivaa vastapainoa.
– Pelastusvene on kuin merellinen hinausauto, paloauto ja ambulanssi. Kaikki samassa. Tämä on tosi monipuolista, ja siihen vielä merenkulku päälle, Heikkilä hehkuttaa.
Ihminen aina ykkösenä
Tavallisimpia tehtäviä on hinata alus lähimpään satamaan. Yleensä huviveneilijältä on loppunut polttoaine tai alus on päätynyt karille.
– Pahimpia omalle kohdalle osuneita ovat tilanteet, joissa alus on ajautunut kovassa tuulessa kalliota vasten. Aallokko ryskyttää alusta kalliota vasten, ja aluksessa saattaa olla vielä ihmisiä. Yhtä paha on, jos purjeveneestä on masto katkennut, Heikkilä kuvailee.
– Ihmiset on aina se ykkösasia, alus on toissijainen, hän painottaa.
Usein helpoin tapa saada ihminen pois vaaratilanteesta on vetää alus turvaan.
– Juhannuksena oli viimeksi tällainen tapaus. Siihen meni puolisen tuntia, Heikkilä kertoo.
– Parasta on, kun on voinut auttaa ihmisiä pois pulasta, olipa se tehtävä meille kuinka helppo tahansa. Asiakkaalle se on yleensä kuitenkin ainutlaatuinen tilanne.
Tulokkaita riittää
Pelastuskoulutukseen hakijoilta vaaditaan auttamishalun lisäksi 18 vuoden ikä, hyvä kunto, hyvä näkö ja riittävästi aikaa. Merikortti ja oikeat solmut opitaan koulutuksessa.
Keväällä tulokaskurssille haki parikymmentä ihmistä, mukaan otettiin kahdeksan. Heistä yli puolet on naisia.
– Tänä vuonna saatiin ensimmäinen naispäällikkö, Heikkilä huomauttaa.
Tulokkaat harjoittelevat laiturilla pelastamista köyden avulla, toinen ryhmä pelastusveneellä puomien ja vinssien kanssa. Sitten vaihdetaan paikkoja. Päällystökoulutettavat ohjaavat nuorempiaan.
– Veneellä päällikkö valvoo tilannetta ja hoitaa yhteydet viranomaisiin, perämies vastaa navigoinnista ja johtaa miehistön työskentelyä. Miehistö selvittää hinausköydet, pelastaa veteen joutuneita ja ajaa venettä, Heikkilä kertoo.
Yksi aktiivi on kummassakin ryhmässä pelastettavana. Muiden tehtävänä on hakea mies vedestä ja toimia pintapelastajan apuna. Harjoitus jatkuu, kunnes jokainen on ollut ainakin kerran kummassakin tehtävässä. Välillä vedestä kuuluu kiukkuinen huuto, kun pelastusköysi tarttuu pelastajan räpylään.
Etsintä- ja pelastuskoulutuksessa oleva Ronja-koira malttaa nipin napin pysyä laiturilla, kun toiset harjoittelevat pintapelastamista.
”Mies meressä!”
Välillä päällystö hiljenee, kun radio särähtää. Rajavartiolaitos ilmoittaa, missä tarvitaan apua.
– Kerran tuli hälytys harjoitusten jälkeen. Piti hinata alus Viron puolelta kansainvälisiltä vesiltä. Vasta aamukuudelta oltiin takaisin. Oltiin ihan poikki, mutta onneksi alkoi viikonloppu, Heikkilä kertoo ja vilkaisee kelloa. Loppuilta pitää vetää rivakasti.
Pelastusvene kaartaa ulapalle ja pitkän tovin jälkeen kuuluu kannelta huuto:
– Mies meressä!
Vene hidastaa ja ajaa likemmäksi pelastettavaa. Pelastaja hyppää köyden kanssa mereen, ui pelastettavan luo, kiinnittää köyden ja nostaa kätensä merkiksi. Toinen pyörittää veivillä köyttä sisään, ja pian pelastettava nostetaan vinssillä veneen kannelle.
Merellä ja järvillä 114 vuotta
Meripelastusseura toimii koko maassa meri- ja järvialueilla. Sillä on käytössään kaikkiaan noin 150 alusta Hangosta Inariin.
Vapaaehtoisia toiminnassa on pari tuhatta. Heillä on yhtenäinen koulutus. Kansimieheksi pääsee vuoden koulutuksella.
Toiminnasta vastaavat 59 pelastusyhdistystä. Niistä reilut puolet on järvialueilla. Yhteisiä harjoituksia on pelastuslaitosten, rajavartioston ja muiden viranomaisten kanssa. Osalla yhdistyksistä on yhteisiä harjoituksia vapaapalokuntien kanssa.
Alukset päivystävät ja auttavat viranomaisia erilaisissa tehtävissä. Vuosittain tehtäviä on reilut tuhat, ja niissä autetaan kahtatuhatta ihmistä.
Meripelastusseuran mukaan todennäköiseltä menehtymiseltä pelastetaan vuosittain noin 50 henkeä.