– Egyptiläiset pitivät helmikuussa valtaan noussutta sotilasneuvostoa aluksi pelastajana, mutta nyt yhä useammat huomaavat, että silloin päästiin vasta alkuun muutoksissa. Näin sanoo egyptiläinen Mamdouh Habashi, joka on World Forum for Alternatives -verkoston varapuheenjohtaja.
Habashi kutsuukin ”toiseksi vallankumoukseksi” muutama viikko sitten uudelleen alkaneita jättiläisprotesteja. Perjantaimielenosoitusten keskuspaikka on jälleen Kairon Tahririn aukio, mutta niitä pidetään aina pohjoisen Aleksandriasta etelän Luxoriin ja idän Sueziin asti.
Habashin mukaan sotilasneuvosto yrittää vesittää Hosni Mubarakin diktatuurin kaataneen kumouksen saavutukset.
Uusi puoluelaki on ollut suuri pettymys Egyptin järjestäytymässä oleville puolueille.
– Ensinnäkin se on jälleen kriminalisoinut protestiliikkeen.
– Toiseksi uusi puoluelaki on ollut suuri pettymys järjestäytymässä oleville puolueille. Se on kuin kopio Mubarakin ajan puoluelaista, ja vaadittava suuri perustajajäsenten määrä estää uusia voimia pääsemästä parlamenttiin.
Habashi sanoo, että mielenosoittajat vaativat nyt vallankumouksen ulottamista myös taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Keskeisiä vaatimuksia on 200 euron minimipalkan aikaansaaminen.
Samoin vaaditaan todellisen yhdistymisvapauden sekä syksyksi suunniteltujen vaalien vapauden ja rehellisyyden takaamista.
Edelleen vaatimuksiin kuuluu korruption kuriin saaminen sekä mielenosoittajien tappamisesta vastuussa olevien saaminen oikeuteen.
Armeija puolustaa etujaan
Habashin mukaan egyptiläiset ovat jakautuneet kahteen ryhmään: ne jotka hyötyvät nykytilanteen jatkumisesta, ovat hiljaa, kun taas todellisia muutoksia vaativat pitävät painetta edelleen yllä.
Habashi jakaa muotoutumassa olevan puoluekentän viiteen ryhmään:
– Ensinnäkin ovat nationalistit eli nasseristit. Sitten ovat liberaalit, joita voisi verrata eurooppalaisiin sosialidemokraatteihin tai kristillisdemokraatteihin. Sitten on vasemmisto. Neljäs ryhmä, islamistit, on vahvimmin järjestäytynyt. Lopulta ovat mubarakistit, joita yhä on jäljellä vaikutusvaltaisissa asemissa.
Egyptin armeijalla on kansan keskuudessa hyvä maine. Tämä on Habashin mukaan kuitenkin perua Gamal Abdel Nasserin ajalta (1956–1970).
– Nyt on kyse ihan eri armeijasta. Anwar Sadatin ja Mubarakin kausilla Yhdysvallat toimitti Egyptin armeijalle rahaa, josta sotilaat eivät olleet kenellekään tilivelvollisia. Armeija osti sillä lojaalisuutta ja hankki vähitellen kolmasosan Egyptin talouselämästä haltuunsa.
– Armeijan johtokerros on osa ohutta eliittiä, ja sotilasneuvosto puolustaa sen etuja.
Habashi sanoo, että Yhdysvallat haluaa Egyptiin vain uuden ulkokuoren, pluralistisen demokratian.
– Sen takana Washington kuitenkin yrittää varmistaa, ettei mikään olennainen muutu, että riippuvuus ja uusliberalismi pysyvät. Egypti on koko alueen avainvaltio, eikä Yhdysvalloilla ole varaa menettää sitä.
Paine kasautui Tunisiassa
Habashi puhui Euroopan vasemmistopuolueen kesäyliopistossa Italian Trevissä viime viikolla. Samassa tilaisuudessa esiintyi myös tunisialainen ihmisoikeusaktivisti Mouhieddine Cherbib.
Cherbib huomauttaa, ettei vallankumous ole vain yksi päivä, vaan se on pitkään jatkunutta paineen kerääntymistä.
– Vaikka vihanneskauppias Mohamed Bouazizin polttoitsemurha viime joulukuussa laukaisi tapahtumat Tunisiassa liikkeelle, oli yhteiskunnallinen kriisi kasautunut 1990-luvulta lähtien. Yliopistoista valmistui joka vuosi suuri joukko nuoria suoraan työttömiksi.
Tammikuussa 2008 tapahtui Gafsan kaivoskaupungissa spontaani kansannousu.
– Kapina suuntautui presidentti Zine El Abidine Ben Alin korruptiota ja nepotismia vastaan, ja sen ytimessä olivat työttömät nuoret, jotka vaativat oikeudenmukaisuutta. Armeija murskasi kansannousun julmasti.
Gafsan tapahtumat eivät saaneet suurta kansainvälistä huomiota ja Tunisian media vaikeni niistä silloin kokonaan.
Tunisiassa on jo määrätty vaalipäivä ja se on 24. lokakuuta. Cherbibin mukaan yli 90 puoluetta pyrkii vaaleihin mukaan, mutta ainoastaan Muslimiveljeskunnalla on täysi valmius kampanjointiin.
– On hiukan huvittavaa, että Muslimiveljeskunta näyttää nyt tilaisuuksissaan ylpeänä videoita talven vallankumouksesta, vaikka se ei siihen itse tosiasiassa osallistunut.
Tunisia käy vaaleihin edelleen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Cherbib muistuttaa, että Libyan kriisi on tuonut sille lisärasitusta. Rajan yli on tulvinut libyalaispakolaisia, mutta samalla valtava epävirallisen rajakaupan taloussektori on katkennut sodan vuoksi.
uutiskirje 
