Tuotanto syöksyy alas nopeammin kuin viime lamassa, samoin vienti. Virallisesti ollaan jo taantumassa eikä meitä pelasta enää mikään oikealta lamalta.
Hallituksessa alettiin viime viikolla varautua kaikkia aiempia ennusteita synkempään kehitykseen. Ensin otetaan 40-60 miljardia euroa velkaa neljässä vuodessa ja sitten kun on päästy uuteen nousuun, luvassa on leikkauksia ja veronkorotuksia. Tämä oli valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) viesti televisiohaastattelussa.
Hallitukselta kesti yli puoli vuotta myöntää tosiasiat. Siksi varautuminen edessä oleviin ikäviin aikoihin jäi vaillinaiseksi. Elvytettiin, ja nyt taantumassa elvytetään velkarahalla keventämällä hyvätuloisten verotusta. Muuten koko syksy veisattiin yhtä ja samaa virttä: hallitus varautui talouskasvun hiipumiseen jo elokuun budjettiriihessä. Kyllä niillä eväillä pärjätään.
Finanssikriisin
ei pitänyt vaikuttaa
Keskeisten ministerien muutaman kuukauden takaisten kannanottojen perusteella näyttää siltä, että Katainen ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) oikeasti luulivat Suomen selviävän pelkällä säikähdyksellä koko muun maailman rytinästä.
Pitkään näytti siltä, että varsinkin Katainen ja kokoomus onnistuvat kääntämään voitokseen kaiken mahdottomankin. Kokoomuksella tuntui olevan erityinen taikasauva, jolla multa muuttuu kullaksi.
Viime kuussa kokoomuksen nousu jo taittui ja taantuman muuttuessa lamaksi puolue on palaamassa takaisin tavallisten kuolevaisten joukkoon. Taatusti hyvin informoitu puoluejohtaja ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen näyttää sittenkin tulleen täysin yllätetyksi sen suhteen, että koko maailmaa koskeva lama ulottuu hänenkin vartioimaansa rahakirstuun.
Tasan vuosi sitten Jyrki Katainen esitteli ensi vaalikauden alkuun ulottuvan budjettikehyksen. Kansainvälinen finanssikriisi oli jo alkanut, mutta Suomessa oli verotulojen oletettavasti hyvän kertymän takia tarkoitus kasvattaa velan lyhennyksiä lisäbudjetissa syksyllä 2008.
Jokusesta kymmeniksi miljardeiksi
Syksyllä ylijäämä oli sulanut eikä riittänytkään. Hallitus lähti velanoton tielle, mutta ”maltillisesti.”
Marraskuussa Katainen sanoi Turun Sanomissa, että ”velkaa voidaan ottaa jokunen miljardi euroa, mutta ei juurikaan enempää.”
Joulukuussa budjettikeskustelussa ”jokunen miljardi” oli paisunut 20 miljardiksi, helmikuun politiikkariihessä jo 30:ksi ja nyt siis 40-60 miljardiksi. Tasan vuoden kuluessa Jyrki Kataisen arvio ”täsmentyi” enimmillään 60 miljardilla, koska liikkeelle lähdettiin velan lyhentämisestä eikä lisäämisestä.
Ylijäämän
piti riittää
Pääministeri Matti Vanhanenkin eli vielä syyskuussa siinä kuvitelmassa, että tämän vuoden budjetti on ylijäämäinen.
”Luottamus on kaiken avain tässä. Kotitalouksien, yritysten luottamus on heikentynyt, ja siihen erittäin vahva vastaus on tämä ostovoiman parantaminen”, Vanhanen linjasi eduskunnassa perustellessaan hallituksen linjaa, jonka hän luetteli koostuvan erilaisista veronkevennyksistä.
”Kovaa vauhtia
kovaan taantumaan”
Mutta olivatko toiset sen viisaampia? Ymmärsikö oppositio yhtään paremmin, ettei nyt ajeta mihinkään lyhytkestoiseen talouskasvun hidastumiseen?
Tämä tuntuu varmasti puolueelliselta ja yksipuoliselta, mutta kyllähän eduskunnan lahjomaton pöytäkirja kertoo Vasemmistoliiton olleen jo syyskuussa aivan toisella linjalla kuin hallitus.
”…hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi valtiovarainministeri Kataisen menneiden hyvien suhdanteiden vallitessa laatiman budjettiesityksen, joka ei enää vastaa tämän päivän eikä ikävä kyllä huomisen eikä tulevan vuoden haasteisiin”, sanoi puheenjohtaja Martti Korhonen Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa, ja jatkoi:
”Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa taloudelliseen taantumaan, mutta hallitus ei katso aiheelliseksi muuttaa budjettiesitystä taloutta ja sisämarkkinoita nimenomaisesti elvyttävään suuntaan.”
Lama näkyvissä
jo lokakuussa
Lokakuussa, jolloin Katainen oli vielä suhteellisen optimistinen, Korhonen sanoi Viikkolehden haastattelussa L-sanan: – Esimerkiksi rakentamisessa ei tästä (finanssikriisistä) ole enää merkkejä, vaan selvät faktat. Rakentaminen lähtee hiipumaan. Uusia kohteita ei lähde liikkeelle, investointeja vedetään alas. Jos jotain kummallista ei tapahdu, niin rakennusalan työttömyys ponkaisee ensi talvena nousuun.
– Sama tilanne on teollisuudessa. Tilauskirjat ohenevat, sanoi Korhonen.
– Jos hallituksen jo viime keväänä tekemällä linjalla jatketaan, seuraukset ovat kasvava työttömyys, kotimarkkinoiden kysynnän hiipuminen ja viennin hiipuminen. Niiden yhteinen nimi on lama.
Hyvä kysymys kuuluu, miksi Vasemmistoliitto oli hallitusta paremmin hajulla tilanteen heikkenemisestä. Vastaus voisi kuulua niin, että suorat yhteydet työelämään ovat joskus parempi perusta nähdä tulevaan kuin tutkimuslaitosten teoreettisiin malleihin perustuvat ennusteet.