KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Helsinki tyrmää keisarinpatsaan siirron Turkuun

Turkulaiset haluaisivat Helsingissä Suomen Kansalliskirjaston pihalla seisovan Aleksanteri I:n patsaan takaisin Turkuun.

Turkulaiset haluaisivat Helsingissä Suomen Kansalliskirjaston pihalla seisovan Aleksanteri I:n patsaan takaisin Turkuun. Kuva: Jarmo Lintunen

Helsingin yliopiston museon johtaja Kati Heinämies ei lämpene ehdotukselle siirtää keisari Aleksanteri I:n patsas takaisin Turkuun.Siirtoa on vaatinut Turun yliopiston valtiotieteiden professori ja historioitsija Timo Soikkanen.

PEKKA HELMINEN
25.3.2009 11.39

– Yliopiston omaisuus siirrettiin Turusta Helsinkiin keisari Nikolai II:n päätöksellä. Patsas kuului siirrettävään omaisuuteen siinä kuin kaikki muukin, Heinämies kertoo.

Museojohtaja kiistää Soikkasen väitteen, että patsas olisi ollut osa Turun Akatemiantalon kiinteistöä, vaan laskee sen irtaimistoksi. Soikkanen puolestaan katsoo, että Akatemian juhlasalin rotundan eli kupolin keskipisteeksi suunniteltu veistos on osa rakennuksen kokonaisuutta.

Soikkasen mukaan patsaan sijoituspaikka Suomen Kansalliskirjaston eli yliopistonkirjaston pihalla ei ole sen arvolle sopiva. Heinämies myöntää, että paikka Senaatintorin kupeessa ei välttämättä ole paras mahdollinen. Rintakuva on 160 senttimetrin korkuinen.

Soikkanen kertoi näkemyksistään Turun Sanomien laajassa Nikolai I:n Turun vierailua käsittelevässä artikkelissa sunnuntaina. Keisarin käynnistä silloiseen Suomen pääkaupunkiin tulee kuuluneeksi 200 vuotta huhtikuun ensimmäisenä päivänä.

Tapahtumahistoriallisesti patsaan palauttamista voidaan perustella. Keisarin vierailun pääkohde Porvoon valtiopäivien ohella oli Turku. Käynnin jälkeen henkilöpalvontaa vierastavalta valtionpäämieheltä saatiin suostumus veistoksen tekemiseen. Pronssinen rintakuva tilattiin kuvanveistäjä Ivan Martokselta.

Keisarin ensimmäisen vierailun aikana Suomen sota oli lopuillaan. Ruotsin sotajoukot olivat paenneet jo maasta.

Näkyvämpään
paikkaan

Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt patsaan siirtämistä näkyvämpään paikkaan. Yliopiston museo suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti. Museon mukaan kyseessä ei ole kansalaisten tai alamaisten toreille tai aukioille tarkoitettu muistopatsas, vaan nimenomaan yliopistoyhteisön omiin tiloihinsa hankkima muistomerkki.

Helsinkiin siirretyllä veistoksella halutaan kunnioittaa myös yliopiston toiseksi perustajaksi mainittua hallitsijaa, jonka antamalla säännöksellä vuonna 1811 Turun Akatemian toimintaedellytyksiä parannettiin merkittävästi mm. kaksinkertaistamalla opettajien määrä. Yliopisto siirrettiin Helsinkiin Turun palon jälkeen 1827.

Aleksanteri I hallitsi vuosina 1801–1825. Patsas kuuluu Helsingin yliopiston kokoelmiin

Rintakuvan oikeasta sijaintipaikasta on käyty keskusteluja vuosikymmenet. Veistoksen palauttamista yliopiston juhlasaliin on vaadittu ponnekkaasti. Vaihtoehtoina ovat olleet myös päärakennuksen katettavaksi kaavailtu sisäpiha ja kirjaston eteläsali. Ulkotiloista ehdolla on ollut Aleksanteri-instituutin sisäpiha Unioninkadulla.

Heinämies on huolissaan muistopatsaan rapistumisesta ulkona. Sen kuntoa ollaan parhaillaan inventoimassa.

n
Rintakuvaa siirrelty useasti

Turun Akatemiantalon varhaisissa suunnitelmissa juhlasaliin kaavailtiin kuningas Kustaa IV Adolfin suurta rintakuvaa.

Turun vierailunsa, 1809 jälkeen Aleksanteri I antoi suostumuksen vastaavan, keisaria esittävän rintakuvan asettamiseksi samalle paikalle.

Turun palon 1827 jälkeen Turun Akatemia muutettiin Helsingin yliopistoksi, jonka juhlasaliin veistos sijoitettiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

1900-luvun alussa sijoituspaikkaa vastustettiin voimakkaasti, ja 1927 ylioppilaskunnan esityksen jälkeen veistos siirrettiin konsistorin saliin.

Päärakennuksen tuhoutuessa pahoin helmikuun 1944 pommituksissa myös patsas vaurioitui. Seuraavana vuonna konsistori päätti sijoittaa patsaan yliopiston ulkopuolelle myöhemmin määrättävään paikkaan.

Paikaksi valittiin Kansallismuseon piha, josta se 1957 palautettiin yliopiston yhteyteen, nykyiselle paikalleen kirjaston pihalle.

Patsaalle ollaan etsimässä uutta sijoituspaikkaa.

Lähde: Suomen Kansalliskirjasto

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään