– Yliopiston omaisuus siirrettiin Turusta Helsinkiin keisari Nikolai II:n päätöksellä. Patsas kuului siirrettävään omaisuuteen siinä kuin kaikki muukin, Heinämies kertoo.
Museojohtaja kiistää Soikkasen väitteen, että patsas olisi ollut osa Turun Akatemiantalon kiinteistöä, vaan laskee sen irtaimistoksi. Soikkanen puolestaan katsoo, että Akatemian juhlasalin rotundan eli kupolin keskipisteeksi suunniteltu veistos on osa rakennuksen kokonaisuutta.
Soikkasen mukaan patsaan sijoituspaikka Suomen Kansalliskirjaston eli yliopistonkirjaston pihalla ei ole sen arvolle sopiva. Heinämies myöntää, että paikka Senaatintorin kupeessa ei välttämättä ole paras mahdollinen. Rintakuva on 160 senttimetrin korkuinen.
Soikkanen kertoi näkemyksistään Turun Sanomien laajassa Nikolai I:n Turun vierailua käsittelevässä artikkelissa sunnuntaina. Keisarin käynnistä silloiseen Suomen pääkaupunkiin tulee kuuluneeksi 200 vuotta huhtikuun ensimmäisenä päivänä.
Tapahtumahistoriallisesti patsaan palauttamista voidaan perustella. Keisarin vierailun pääkohde Porvoon valtiopäivien ohella oli Turku. Käynnin jälkeen henkilöpalvontaa vierastavalta valtionpäämieheltä saatiin suostumus veistoksen tekemiseen. Pronssinen rintakuva tilattiin kuvanveistäjä Ivan Martokselta.
Keisarin ensimmäisen vierailun aikana Suomen sota oli lopuillaan. Ruotsin sotajoukot olivat paenneet jo maasta.
Näkyvämpään
paikkaan
Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt patsaan siirtämistä näkyvämpään paikkaan. Yliopiston museo suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti. Museon mukaan kyseessä ei ole kansalaisten tai alamaisten toreille tai aukioille tarkoitettu muistopatsas, vaan nimenomaan yliopistoyhteisön omiin tiloihinsa hankkima muistomerkki.
Helsinkiin siirretyllä veistoksella halutaan kunnioittaa myös yliopiston toiseksi perustajaksi mainittua hallitsijaa, jonka antamalla säännöksellä vuonna 1811 Turun Akatemian toimintaedellytyksiä parannettiin merkittävästi mm. kaksinkertaistamalla opettajien määrä. Yliopisto siirrettiin Helsinkiin Turun palon jälkeen 1827.
Aleksanteri I hallitsi vuosina 1801–1825. Patsas kuuluu Helsingin yliopiston kokoelmiin
Rintakuvan oikeasta sijaintipaikasta on käyty keskusteluja vuosikymmenet. Veistoksen palauttamista yliopiston juhlasaliin on vaadittu ponnekkaasti. Vaihtoehtoina ovat olleet myös päärakennuksen katettavaksi kaavailtu sisäpiha ja kirjaston eteläsali. Ulkotiloista ehdolla on ollut Aleksanteri-instituutin sisäpiha Unioninkadulla.
Heinämies on huolissaan muistopatsaan rapistumisesta ulkona. Sen kuntoa ollaan parhaillaan inventoimassa.
n
Rintakuvaa siirrelty useasti
Turun Akatemiantalon varhaisissa suunnitelmissa juhlasaliin kaavailtiin kuningas Kustaa IV Adolfin suurta rintakuvaa.
Turun vierailunsa, 1809 jälkeen Aleksanteri I antoi suostumuksen vastaavan, keisaria esittävän rintakuvan asettamiseksi samalle paikalle.
Turun palon 1827 jälkeen Turun Akatemia muutettiin Helsingin yliopistoksi, jonka juhlasaliin veistos sijoitettiin.
1900-luvun alussa sijoituspaikkaa vastustettiin voimakkaasti, ja 1927 ylioppilaskunnan esityksen jälkeen veistos siirrettiin konsistorin saliin.
Päärakennuksen tuhoutuessa pahoin helmikuun 1944 pommituksissa myös patsas vaurioitui. Seuraavana vuonna konsistori päätti sijoittaa patsaan yliopiston ulkopuolelle myöhemmin määrättävään paikkaan.
Paikaksi valittiin Kansallismuseon piha, josta se 1957 palautettiin yliopiston yhteyteen, nykyiselle paikalleen kirjaston pihalle.
Patsaalle ollaan etsimässä uutta sijoituspaikkaa.
Lähde: Suomen Kansalliskirjasto
uutiskirje 
