Kauko Röyhkä: Kesä Kannaksella. Like 2009. 185 sivua.
Kauko Röyhkän kirja Kesä Kannaksella nostaa esiin kysymyksiä inhimillisyydestä ja mielen vääristymisestä. Kesä Kannaksella ei syytä eikä osoittele vaan jättää johtopäätökset lukijan tehtäväksi. Vaikka teksti onkin Röyhkän aiempaan tuotantoon verraten pelkistetynpää, on henkilöhahmokavalkadi tutun moniulotteinen ja hersyvä.
Kirjan päähenkilö Kaskisuo on tunteeton sotilas, joka kuitenkin ratkaisevalla hetkellä sortuu tunteellisuuteen.
Hän ottaa nuoren neuvostoliittolaisen naissotilaan vangiksi, vaikka tappaa pitäisi. Tyttö tuntuu olevan päähenkilön ainoa pehmeä kohta, jonka olemassaoloa hän ei itsekään oikein tiedosta.
Kaskisuota tarkastellaan juuri eniten naisten kautta. Sotavangin lisäksi Kaskisuolla on siviilissä tavattu myyjätär Elvi. Naiset voisivat yhtä hyvin kuvata Kaskisuon itsensä kahta puolta. Nuorta ja viatonta, elämässä vielä paikkaansa etsivää ja jo aikamoisia kolhuja saanutta selviytyjää.
Kaskisuo keksii, että sodassa hän on hyvä ja pärjää. Suurimmaksi peloksi osoittautuukin, että sota loppuu.
Tyylillisesti Kesä Kannaksella on jotain sota-, seikkailu- ja ihmissuhderomaanin sekoitusta.
Röyhkällä on uskomaton taito kuvailla asioita vähäsanaisesti, mutta kuitenkin eläviä kuvia synnyttäen. Myös henkilöhahmojen luomisessa kirjailija on omaa luokkaansa. Juuri, kun joku hahmo alkaa vaikuttaa sangen tavalliselta kaverilta rikkoo Röyhkä tuon tavanomaisuuden ja vieläpä niin, että lukija saa miettiä, miksen tuota heti keksinyt.
Kaiken taustalla kulkeva hiljainen ja tumma huumori tuo tarinaan inhimillisyyden valon.
Kauko Röyhkällä on vahva ääni niin musiikillisesti kuin kirjallisesti, eikä hän todellakaan pelkää käyttää sitä.
uutiskirje 
