Hallituksen keskiviikkona eduskunnalle antaman valtion talousarvioesityksen loppusumma nousi hallituksen budjettiriihessä noin 304 miljoonaa euroa 52,4 miljardiin euroon. Valtion lainanottotarve kasvoi lähes vastaavalla summalla 7,1 miljardiin euroon. Valtio kattaa ensi vuonna lisävelalla menoistaan kaikkiaan vajaat 14 prosenttia.
Talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin paljon sisäisiä muutoksia valtiovarainministeriön alkuperäiseen esitykseen verrattuna. Tuottopuolella esimerkiksi verojen tuottoarvioita pudotettiin alkuperäisestä esityksestä vajaat 400 miljoonaa euroa. Mutta vastineeksi hallitus päätteli osakemyynneistä ja osingoista saatavan 200 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä rahaministeriö oli laskenut. Arvio korkomenoista puolestaan putosi runsaat kaksisataa miljoonaa euroa, koska korot näyttävät pysyvän hyvin alhaalla. Mutta kuluu niihin silti yhtä paljon kuin työttömyysturvaan eli 2,2 miljardia euroa.
Tulot kerätään piiloveroilla
Valtion tuloista kolme neljäsosaa eli vajaat 39 miljardia euroa on erilaisia veroja ja maksuja. Veroista tuottoisin on arvonlisävero, jota maksetaan tavaroiden ja palveluiden hinnoissa. Sitä kerätään kaikkiaan 28 miljardia euroa. Mutta vajaa puolet eli 12,5 miljardia euroa summasta palautetaan saman tien yrityksille, jotta ne eivät joudu maksamaan ostoistaan arvonlisäveroa. Näin kuluttajilta lopulta perittävissä hinnoissa on arvonlisävero vain yhteen kertaan.
Muista välillisistä veroista tärkeimmät ovat energiaverot(4,4 miljardia) sekä autovero 1,3 miljardia euroa.
Ansiotuloista eli lähinnä palkka- ja eläketuloista pannaan ensi vuonna maksuun 5,1 miljardin euron verot. Pääomatuloista arvioidaan määrättävän veroja 2,1 miljardia euroa. Tärkein pääomatulojen lähde on tänä vuonna saadut myyntivoitot, joista vero maksetaan ensi vuonna. Yrityksiltä on tarkoitus saada tuloksesta riippuvaa yhteisöveroa 3,8 miljardia euroa.
Raha kiertää valtion kassassa
Valtion omat menot vievät talousarvion rahoista neljäsosan eli vajaat 14 miljardia euroa. Niistä kolme neljäsosaa menee palkkoihin ja eläkkeisiin.
Talousarvion rahoista kaksi kolmasosaa eli 35 miljardia euroa on erilaisia siirtomenoja, joiden rahat vain käyvät valtion kassassa.
Kunnille lähinnä peruspalvelujen tuottamiseen kulkeutuu 12 miljardia euroa, kotitaloudet saavat runsaat kymmenen miljardia euroa. Kotitalouksien saamat rahat löytyvät lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön menoluokista. Valtion osuudet työttömyysturvasta vievät vajaat 2,2 miljardia euroa. Lähes puolet summasta menee työmarkkinatukeen, josta valtio maksaa valtaosan ja kunnat lopun. Muita isoja eriä ovat Kelan kautta kulkevat lapsilisät, joihin kuluu 1,5 miljardia euroa, ja sairausvakuutuksen menot, 1,3 miljardia euroa.
Omien eläkkeidensä lisäksi valtiolta kuluu muihin eläkkeisiin 4,4 miljardia euroa. Valtaosa menee Kelalle 2,4 miljardin euron kansaneläkkeiden maksamiseen. Omat ja muille maksetut eläkkeet vievät talousarvion kaikista rahoista jo yli kahdeksan miljardia euroa.