Paula Noronen kätkee päättömään huumoriin salaviisaasta yhteiskuntakritiikkiä, joka puhuttelee monenikäisiä.
Norosen Supermarsu-kirjoissa ratkotaan niin kiusaamiseen, maahanmuuttoon, Itämeren saastumiseen kuin Kelan täteihin liittyviä ongelmia.
Hänen mielestään ei pidä aliarvioida sitä, kuinka paljon lapset näkevät, kuulevat ja ymmärtävät. Lapset ovat tietoisia uutisista ja puheenaiheista; siitä, mitä ilmassa liikkuu.
Noronen sanoo haluavansa rohkaista ja lohduttaa, luoda toivoa.
– En tuo ongelmia esiin ahdistavassa muodossa, vaan niin, että ne voidaan ratkaista.
– Juuri kuulin kahdesta tytöstä, jotka tiukan paikan tullen muuttuvat Supermarsuiksi.
Marsu on kuin Korso
Muun muassa Radiomafian korsolaisena Tarja Kulho -hahmona tunnetuksi tullut Paula Noronen on sijoittanut kirjojensa tapahtumat itä-helsinkiläiseen arkeen.
Supervoimia lukuunottamatta päähenkilö Emilia on aivan tavallinen 11-vuotias tyttö, joka elää aivan tavallista elämää.
Noronen kirjaakin taitavasti arkisia havaintoja. Kirjoittamalla arjen tarinaksi, hän nostaa tavallisen elämän arvokkaaksi ja tavikset sankareiksi.
Tavallisuus kiteytyy hänen mukaansa marsuun. Se nähdään yleensä mitättömänä pallerona, mutta marsunomistajat tietävät totuuden, Noronen vinkkaa.
– Marsu on vähän niin kuin Korso. Sitä luullaan tavanomaiseksi, mutta sillä on paljon erikoisuuksia ja omituisuuksia
Lue koko Paula Norosen haastattelu 28. lokakuuta ilmestyneestä Viikkolehdestä.
Helsingin kirjamessuilla voi kuulla esimakua Teatteri Kapsäkin tulevasta Supermarsu-musikaalista. Topelius-lava sunnuntaina 30. lokakuuta klo 12.
uutiskirje 
