Kuluttajaliitto: kinkkujen vesittäminen kuluttajien harhaanjohtamista

– Kuluttaja maksaa silloin vedestä ja se on väärin, sanoo elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.

Jos kinkun painosta häviää uunissa kolmannes, hävikki ei Kuluttajaliiton mielestä ole enää kohtuullinen.

– Ja kuten lainsäädännössäkin sanotaan, kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Tämä alkaa olla sitä, Marniemi sanoo.

Myös ryhmäpäällikkö Markku Niemistö Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta on sitä mieltä, että 30 prosentin hävikki on kohtuuton.

17 prosenttia suolaliuosta

Suolapitoisuus, johon kinkuissa pyritään, on vuosien varrella hiukan laskenut. Se on Niemistön mukaan nykyisin 1,6.

– Se tarkoittaa, että lihaan ruiskutetaan 17 prosenttia sen painosta suolaliuosta, hän kertoo.

Nesteen poistuma kypsennettäessä voi Niemistön mukaan vaihdella suurestikin. Tuoreessa lihassa suolaliuos pysyy paremmin kuin pakasteessa. Jos liha kypsennetään liian korkeassa lämpötilassa, valuma on suurempi kuin hitaasti 100-120 asteessa kypsennettäessä. Myös lihan lämpötila uuniin laitettaessa vaikuttaa lopputulokseen.

Lisäksi asiaan vaikuttaa muun muassa lihan laatu, sen ph-arvo, tuoreus, suolaliuoksen määrä ja miten se on lihaan ruiskutettu.

– Ja ulos tulee myös lihan omaa vettä, Niemistö muistuttaa. Kinkussa, jonka rasvaprosentti on noin 10-13, on lähemmäs 70 prosenttia vettä.

Jos nestettä tulee lihasta ulos 10 prosenttia tai vähän yli, valuma on Niemistön mukaan kutakuinkin normaali. Silloin ei siis tarvitse alkaa epäillä, että lihateollisuus on jymäyttänyt.

– Mutta 30 prosenttia tuntuu hurjalta. Silloinhan kinkku on totaalisesti muuttunut, Niemistö tuumii.

Maininta alenemasta saatava tuotteeseen

Kuluttajaliitto käynnisti kinkkututkimuksen sen jälkeen, kun heille tuli kuluttajilta yhteydenottoja jopa puolet painostaan kypsennyksessä menettäneistä kinkuista.

Liitto osti ja paistoi viime viikolla pakastekinkkuja. Paistotestissä havaittiin yleisesti kinkkujen painon vähenevän paiston yhteydessä noin 30 prosenttia. Yhdessäkään kinkussa ei ilmoitettu, mikä on arvioitu hävikki.

Marniemi korostaa, että he noudattivat kypsennyksessä tarkoin kinkun mukana tulleita ohjeita. Painon suuria vähenemiä ei siis voi selittää virheellisillä kypsennysmenetelmillä.

Nyt Kuluttajaliitto koepaistaa kalliimpia kinkkuja.

– Joulun jälkeen tiedämme, vaikuttaako hinta hävikkiin, Marniemi sanoo.

Kävipä toisessa testissä miten tahansa, Kuluttajaliiton viesti lihateollisuudelle kuuluu: alenema on merkittävä tuotteeseen. Kuluttajaliitto toivoo, että merkinnät ovat kinkuissa jo ensi vuonna.

– Jos tuotteessa ilmoitetaan esimerkiksi, että painosta lähtee 20 prosenttia kypsennettäessä, silloin kuluttaja voi laskea, mikä on kinkun todellinen kilohinta ja valita sen mukaan.

Marniemi olettaa, että kalliimmissa kinkuissa hävikki on pienempi. Pitääkö se paikkansa, selviää meneillään olevassa kinkkutestissä. Jos näin on, kuluttajalle saattaa olla edullisempaa valita kalliimpi. Mutta tätä vertailua ei voi tehdä, jos ei tiedä keskimääräistä alenemaa.

Joissakin joulukinkuissa ilmoitetaan, paljonko tuotteessa on lihaa. Tämä merkintä ei Marniemen mielestä korvaa vähenemäarvioita.

– Prosentti ei kerro totuutta. On kerrottava, paljonko paino laskee kypsennettäessä.