Tulokaslajeihin kuuluvaa hirvikärpästä tavataan miltei koko maassa aina Etelä-Lappia myöten. Tähän asti hirvikärpäsellä ei ole tiedetty olevan luonnollisia vihollisia. Tuoreen tutkimustiedon mukaan näyttäisi nyt siltä, että tiaiset voivat paikallisesti alentaa syksyllä aikuistuvien hirvikärpästen määriä.
Itä-Suomen yliopiston Biologian laitoksen tutkija Sirpa Kaunisto on selvittänyt yhdessä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa hirvikärpäsen kotelovaiheeseen kohdistuvaa talviaikaista saalistusta. Erityisesti tiaisparvien oletettiin käyttävän koteloita talviravintonaan.
Uudessa tutkimuksessa hirvien suosimiin metsäympäristöihin tehtiin lumihangelle keinotekoisia makuupaikkoja, jotka vastasivat kooltaan ja ulkonäöltään oikeita hirvien makuupaikkoja. Keinotekoisille makuupaikoille asetettiin tarjolle hirvikärpäsen koteloita, jonka jälkeen niiden hävikkiä, sekä mahdollisia koteloita saalistavia eläimiä tarkkailtiin. Tutkimus tehtiin viidellä eri paikkakunnalla Suomessa.
Tiaiset syövät koteloita
Tutkimukset ovat osoittaneet, että hirvien talvisilla makuupaikoilla usein esiintyvät punaruskeat veren ja kudosnesteen aiheuttamat värjäytymät ovat seurausta hirvikärpäsinfektiosta.
Nämä lumen värjäymät näyttävät tutkimuksen mukaan lisäävän hirvikärpäsen koteloihin kohdistuvaa saalistusta merkittävästi.
Tutkimuksessa havaittiin viitteitä siitä, että tiaiset kykenisivät hyödyntämään tätä isännän hirvikärpäsinfektiosta kertovaa vihjettä ainoastaan alueilla, joilla hirvikärpästä tavataan runsaasti ja hirvien luonnolliset talvimakuupaikat ovat värjäytyneitä. Tutkimuksen perusteella tiaiset voivat paikallisesti alentaa syksyllä aikuistuvien hirvikärpästen määriä.
Kemi-Kuusamo linjalla
Hirvikärpänen on tulokaslaji. Se on levittäytynyt alun perin Karjalan kannasta pitkin Venäjältä. Laji on edennyt viimeisten 50 vuoden aikana kohti Pohjois-Suomea. Tällä hetkellä hirvikärpäsen levinneisyyden pohjoisraja on Etelä-Lapissa, Kemi-Kuusamo linjalla.
Hirvikärpänen on jokasyksyinen riesa ja se voi rajoittaa metsien virkistyskäyttöä.
Tähän mennessä ei ole tiedetty, onko hirvikärpäsellä luontaisia vihollisia ja voisiko hirvikärpäseen kohdistuva mahdollinen saalistus säädellä hirvikärpäsen populaatiokokoa sekä alueellista leviämistä.
Kauniston ja hänen yhteistyökumppaneidensa tulokset julkaistaan vuoden 2012 kuluessa Biological Journal of the Linnean Society tiedesarjassa.