Helsingin Sanomissa oli 6.1.kirjoitus, jossa käsiteltiin eritoten alueellisia puoluelehtiä . Kirjoituksessa todetaan: ”Suurin uhka puolueiden perinteisille äänenkannattajille saattaa kuitenkin tulla puolueiden sisältä”. Kirjoituksessa todetaan edelleen: ”Demarilehdistössä kävi vuodenvaihteessa kato. Maakuntien demarilehdistä lakkautettiin kotkalainen Eteenpäin, mikkeliläinen Vapaus, oululainen Pohjolan Työ sekä Lahdessa ja Hämeenlinnassa ilmestynyt Viikko-Häme”.
Artikkelista selviää, että demarit säilyttivät kuitenkin paikallislehdistään vielä Helsingin Viikon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen Viikon, sekä porilaisen Uusi Aika -paikallislehtensä. Tästä näemme, että Demareille jätettiin kuitenkin heidän vankoilla kannatusalueillaan ilmestyvät paikallislehdet.
Allekirjoittaneen mielestä Vasemmistoliitossa ollaan hivuttamalla lakkauttamassa täällä Oulussa ilmestyvä Kansan Tahto -lehti. Temppu tehdään siten, että viestintätukea systemaattisesti vähennetään lehdiltä, myös Kansan Uutisilta. Näen tämän virheellisenä hallintopolitiikkana Vasemmistoliitossa.
On tosiasia, että lehtiä voidaan ylläpitää vain viestintätuen turvin.
Paperille painettua lehteä tarvitaan edelleen. Emme ole lähelläkään sitä aikaa, että poliittiset liikkeet saavat laaja-alaisesti sanomaansa läpi netin kautta. Tämän näemme jo siinä, että emme saa väkirikkaalla alueella Etelä-Suomessa kannatustamme kohoamaan, koska paperille painettu Kansan Uutiset lopetettiin syksyllä 2009. Nyt ollaan Etelä-Suomen osalta vain Kansan Uutisten Viikkolehden ja Satakunnan Työn varassa.
Näkemykseni mukaan, missä toivon olevani väärässä, ovat Vasemmistoliiton ja demarien puoluetoimistot tai puoluesihteerit sopineet maakuntalehtiensä vähentämislinjasta. Tämän linjan vastavoimaksi toivoisin voitavan täällä Pohjois-Suomessa herättävän puolustamaan Kansan Tahdon asemaa. Koko Vasemmistoliitossa olisi herättävä puolustamaan omaa lehdistöä ja niiden itsenäisyyttä.
On tosiasia, että lehtiä voidaan ylläpitää vain viestintätuen turvin. On ensisijaisesti kysymys siitä, miten painotetaan puolueen taholta, kansanedustajien lukumäärään pohjautuvan, viestintätuen käyttöä. Tässä asiassa tarvitaan nyt selkeälinjaista harkintaa. Ratkaisijan asemassa tässä on puolueemme osalta Vasemmistoliitto rp:n puoluehallitus.