Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki pitää tärkeänä ILO 169 -sopimuksen ratifioimista. Hän painotti sopimuksen merkitystä sekä saamelaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi että saamelaisten alkuperäiskulttuurin maallemme ja sen valtaväestölle tarjoaman korvaamattoman kulttuurisen rikkauden vuoksi.
Arhinmäki puhui torstaina Tarinoita Pohjoisesta -seminaarissa Inarissa.
Ministeri myös muistutti hallitusohjelman tavoitteesta ratifioida kyseinen sopimus tällä hallituskaudella. ILO 169 on tärkeimpiä alkuperäiskansoja koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
Asiasta nousi kiista viikko sitten saamelaisten kulttuurikeskus Sajoksen vihkiäisissä Inarissa. Presidentti Sauli Niinistö sanoi sopimuksesta, ettei kenenkään oikeus saa olla muiden oikeuksista pois. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi arvioi, ettei presidentti tunne sopimusta.
Oikeudet perustuslaissa
Paavo Arhinmäki muistutti perustuslakiin kirjatusta saamelaisten oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
– Valtion talousarvioon saamenkielisen kulttuurin tukemiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varattu erityinen määräraha on osa saamelaisiin kohdistuvaa myönteistä erityiskohtelua, jonka avulla varmistetaan, että tietty minimimäärä taiteen ja kulttuurin tuista käytetään saamelaiskulttuurin edistämiseen.
Saamelaistaiteilijoiden asemassa hän näki silti edelleen parannettavaa.
Ministeri Arhinmäen mukaan suomalaisten velvollisuus on vaalia pieniä, uhanalaisia saamelaiskieliä, joilla on meille korvaamaton kulttuuriarvo.
– Jos kieli katoaa, me menetämme korvaamatonta kulttuuriperintöä: emme vain sanoja ja kielen rakenteita, vaan myös ajattelua, käsityksiä ja kokemuksia maailmasta, maailmankuvia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on omalla hallinnonalallaan ottanut vakavasti tämän oikeuden – ja velvollisuuden – ylläpitää ja kehittää kieltä ja kulttuuria.
Kielet uhattuina
Saamen kielen elvyttämiseksi on laadittu toimenpideohjelma. Arhinmäen mukaan viime vuosien toimenpiteet eivät vielä takaa saamen kielten säilymistä.
– Saamen kielten asema on edelleen uhanalainen, ja koltansaamen ja inarinsaamen asema vakavasti uhanalainen.
Arhinmäen mukaan alkuperäiskansojen kulttuuri on muodoiltaan ja sisällöltään syvästi sidoksissa myös siihen, että perinteiset elinkeinot säilyvät elävinä.
– Saamelaisalueilla se merkitsee yhteyttä esi- ja isovanhempien kulttuuriperintöön ja tietoon, porolaitumiin, kalavesiin, metsästysmaihin, kieleen, arvoihin ja yhteisöjärjestelmään. Saamelaisilla on kestävän kehityksen elämäntavan osaajina paljon perinteistä tietoa, joka voi myös hyödyttää valtakulttuuria ilmastonmuutoksen oloissa ja kulttuurisen kestävyyden kehittämisessä.