Suomea ovat viime aikoina järkyttäneet useat murhenäytelmät. Varkaudessa mieshenkilö puukotti keskiviikkona kuoliaaksi hänelle tuntemattoman 17-vuotiaan tytön. Poliisille tekijä kertoi halunneensa päästä pois yhteiskunnasta vankimielisairaalaan. Tätä ennen on koettu monia perhesurmia. Helsinkiläinen perhesurman tehnyt isä oli surma-aamuna toivonut apua päihdeongelmaansa sosiaalityöntekijältä.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan, psykiatri Kristian Wahlbeckin mukaan mielenterveyden palvelujärjestelmä on historiansa vanki ja toimii järjestelmän, ei ihmisen ehdoilla. Monet päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset jäävät palveluiden ulkopuolelle. Pahimmassa tapauksessa apua ei saa, vaikka sitä itse hakee.
– Tarvitaan enemmän joustavia, ihmisten hätää kohtaavia matalan kynnyksen palveluja. Palveluista tulee karsia byrokraattiset esteet, huono kohtelu ja moniongelmaisten ihmisten pallottelu. Päivystyspalveluja ja liikkuvia palveluja tarvitaan enemmän. Jos apua tarvitseva joutuu tekemään äärimmäisiä tekoja tullakseen kuulluksi, auttamisjärjestelmä on pielessä, sanoo Wahlbeck.
Järjestöt täydentävät julkisia palveluita matalan kynnyksen palveluilla. Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin ja paikalliset kriisikeskukset tarjoavat kriisiapua maksutta ja nimettömänäkin. Vapaaehtoistyö, vertaistuki ja kokemusasiantuntijat ovat tärkeä osa toimivaa mielenterveyden palvelujärjestelmää, Wahlbeck muistuttaa.