Suunnitelmat heikentää työmatka-ajojen kilometrikorvauksia kuumentavat tunteita. Ammattiliitoissa, joiden jäseniä asia koskee, halutaan painaa jarrua suunnitelmille, jotka puolittavat kilometrikorvauksen 15 000 ajokilometrin jälkeen.
– Kovasti viestitämme poliitikoille, että tämä hanke pitää panna jäihin. Näin se ei voi mennä. Siitä seuraa työllistymisen esteitä, sanoo SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Hän huomauttaa, ettei työvoiman liikkuvuuden haittaamisesta suinkaan koidu valtiovarainministeriön kaavailemia säästöjä, vaan pelkästään hallaa valtiontaloudelle.
– Valtiovarainministeriön kaavailema 70 miljoonan euron säästö vuodessa on täysin stetsonista vedetty.
Oman auton käytöstä saa verottomana 45 senttiä kilometriltä. Nyt verottomalle korvaukselle suunnitellaan 15 000 ajokilometrin kattoa.
Työehtosopimuksissa säädetty kilometrikorvaus tulee suoraan verohallinnon päätöksistä. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton sopimuksessa todetaan korvauksen määrän olevan ”se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa”.
Kehysriihen satoa
Kilometrikorvauksen veroleikkurista sovittiin hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. Muutoksen on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa, joten eduskunta saa asian käsiteltäväkseen syksyllä budjettilakien yhteydessä.
Oman auton käytöstä työmatkoihin saa tänä vuonna verottomana enintään 45 senttiä kilometriltä.
Vuonna 2010 kilometrikorvauksia maksettiin yli 700 000 ihmiselle yhteensä yli miljardi euroa. Yli 15 000 ajokilometriä kertyy arvioiden mukaan noin 40 000 auton matkamittariin.
Päätöstä on peruteltu julkisen liikenteen suosimisella. Lisäksi on esitetty, että ”ylikompensoivalla” kilometrikorvauksella tuetaan auton hankinta- ja huoltokustannuksia, mikä ei ole tarkoitus.
Harmia työmarkkinapöytiin
Harjuniemi korostaa, ettei yhteiskunnan pitäisi missään nimessä rangaista työssäkäyntiä. Liikkumista on pikemminkin on pidetty hyvänä, jos kotipaikkakunnalta ei töitä löydy.
Hän huomauttaa, että Helsingin seudulla käydään paljon töissä esimerkiksi Lahdesta, Hämeenlinnasta ja Forssasta. Myös muiden kaupunkikeskusten työssäkäyntialueet ovat laajentumaan päin.
– Eivät rakentajat lähde laajasti muuttamaan kalliiden asumiskustannusten alueille. Ne kaverit ovat järkeviä, jotka lähtevät vaikkapa Lahdesta aamuviideltä ajamaan kohti pääkaupunkia töihin.
Harjuniemi ennakoi asiasta koituvan harmia myös työmarkkinapöytiin vaatimustason nousemisena.
– Toisaalta on niinkin, ettei kaikkia kustannuksia haluaisi sälyttää pienten rakennuslana yrittäjien niskaan. Verotuksellisestikin pitäisi tukea ihmisten työllistymistä.