Ei opettajamaisesti, vaan muiden keskellä vaikuttaen.
Tätä professori Markku Kivisen juhlaluennosta irrotettua ajatusta voisi käyttää kuvaamaan myös Pietarin Suomi-talon ja Pietarin Suomi-instituutin toimintaa.
Erilaisia suomalaisia instituutioita on toiminut Pietarissa yli 200 vuotta, ja suomalaisilla on ollut muutenkin merkittävä roolinsa. Tällä hetkellä heitä ei asu kaupungissa yhtä paljon kuin enimmillään 1880-luvulla, mutta merkittävästi kuitenkin.
– Tämä on voimanpesä ja sydän, jonka ympärille rakentuu paljon, kehui ulkoministeri Erkki Tuomioja Suomi-instituuttia ja Suomi-taloa instituutin 20-vuotistilaisuudessa torstaina.
Instituutti vuokrasi vuonna 2006 suomalaisen kirkon vieressä olevan, aikanaan suomalaisille kuuluneen yli 4 000 neliömetrin nelikerroksisen rakennuksen. Nyt instituutilla on vuokralaisina yli 30 erilaista tahoa, kuten esimerkiksi suomalainen koulu, kauppakamari, yliopistojen ja kaupunkien edustustoja.
Niinpä Tuomioja uskalsikin sanoa, että suomalaisten läsnäolo on Pietarissa nyt vahvempaa kuin koskaan. Liikenneyhteyksien, matkailun, kaupan ja muun yhteistyön kasvu pitää huolta siitä, että merkitys kasvaa.
– Ennakkoluulotkin vähenevät sitä mukaa kun tieto lisääntyy. Asiassa auttavat myös hankkeet suomen kielen opiskelun lisäämiseksi Pietarissa; siinä auttavat myös instituutti ja sen kirjasto, Tuomioja sanoi.
Todiste suomen kielen opiskelusta saatiin, kun paikallinen yliopisto-opiskelija Jevgeni esitti kysymyksensä juhlaluennon pitäjälle suomen kielellä.
”Suomen vaikutettava
monien kehysten maailmassa”
Suomi-instituutin 20-vuotistilaisuuden juhlaluennossa Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen kehotti näkemään maailmassa vaikuttavat erilaiset, ristikkäisiin suuntiin toimivat kehykset.
– Eräältä osin eletään vielä kylmän sodan kehyksessä. Kuitenkaan ei ole sellaista ”tuomarin pilliä”, joka puhaltaisi pelin poikki tarvittaessa. Kamppailut valtapiireistä sekä erilaiset integraatio- ja yhteistyöpyrkimykset luovat nekin osaltaan todellisuutta, joka on paljon monimutkaisempi kuin kylmän sodan vuosina, Kivinen luonnehti.
Luennoitsija muistutti, että eri puolilla on erilaisia pelkoja ja toisaalta ei huomata, että itse saatetaan olla valtapiiripyrkimysten vallassa, mutta nähdään niitä vain ”toisella osapuolella”.
– 4 500 strategista ohjusta Venäjällä ja Yhdysvalloissa on pelottava asia, ja tässä tilanteessa Venäjä pelkää enemmän. Kylmän sodan ajattelun sijaan pitää pyrkiä luomaan enemmän integraation ja positiivisen riippuvuuden elementtejä, Markku Kivinen sanoi.
Hänen mielestään Suomen rooli maailmanpolitiikassa voisi olla nykyistä aktiivisempi yhteistyön kehittämiseksi. Kuitenkin niin, että oppimestarin roolia ei ole syytä omaksua.
– Suomi voisi edistää esimerkiksi ajatusta uudesta yhteistyötä vahvistavasta Helsinki+ -prosessista, joka periaatteessa saa vastakaikua idässä ja lännessä, mutta jota ei kuitenkaan käytännössä juuri edistetä, Kivinen sanoi.