KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Uusliberalismi on saanut vihdoinkin haastajia

Katseet kääntyvät nyt monelta suunnalta Ranskan uuteen presidenttiin François Hollandeen.

Katseet kääntyvät nyt monelta suunnalta Ranskan uuteen presidenttiin François Hollandeen. Kuva: Lehtikuva/ REMY DE LA MAUVINIERE

Maailmantalous on muutosten kourissa Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja ehkä Maailmanpankissakin.

IPS–John Feffer*
20.5.2012 11.54

Maailmantalous on vihdoin irrottautumasta kolme vuosikymmentä vallinneesta uusliberalismista. Euroopassa torjutaan vyönkiristyksiä, Latinalaisessa Amerikassa kansallistetaan yrityksiä ja Maailmanpankki saa kehitysyhteistyöhön perehtyneen johtajan.

Kun maailman rahoitusjärjestelmä oli romahtaa neljä vuotta sitten, moni ennusti uusliberalismin kuolemaa.

Wall Streetin käytäntöjä siistittiin hiukan, suurimpia pankkeja pelastettiin, vapaata pudotusta hillittiin maltillisella elvytyksellä – ja meno jatkui entiseen tapaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Maailma kompuroi talouskriisistä toiseen, ja kaiken yllä väijyy ilmastokriisin uhka.

Bisneseliitti sai edelleen bonuksensa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki eivät reivanneet linjaansa. Saksan tiukalla kädellä luotsaama Euroopan unioni piiskasi jäseniään kiristämään vyötä.

Tärkeimmät taloudelliset toimijat pysyivät linjalla, joka loukkasi maalaisjärkeä ja yleistä käsitystä oikeudenmukaisuudesta.

Eurooppa uskoi sijoituksiin

Washington Postin kolumnisti Harold Meyerson arvioi, että Euroopan hallitukset uskoivat saavansa lihavia sijoituksia palkaksi menoleikkauksistaan.

– Kävi päinvastoin. Kun Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja leikkasivat budjettiaan, sijoittajat kadottivat halunsa ostaa niiden obligaatioita.

Meyersonin mukaan valtiot ovat syventäneet lamaa ja saaneet sijoittajat uskomaan, ettei niiden talous tule kuntoon vuosiin.

Ranskan ja Kreikan äänestäjät eivät torjuneet vyönkiristystä kiukutellakseen, vaan tajuten, että se vain pahentaa tilannetta. Lisäksi he haluavat taakan tasaisempaa jakoa.

Ranskan presidentiksi nouseva sosialisti François Hollande on ehdottanut 75 prosentin veroa yli miljoonan euron tuloille. Hän korostaa työllisyyttä ja julkisia investointeja.

Euroopan vasemmisto näyttää heränneen horroksesta viime hetkellä. Myös äärioikeisto vastustaa vyönkiristyksiä. Sen ratkaisu on yksinkertainen: syytetään maahanmuuttajia.

Hollanden ja Ranskan sosialistien vastuulla on nyt EU:n palauttaminen juurilleen: sosiaaliseen markkinatalouteen, joka kasvaa yhdessä ja säilyttää yhtenäisyyden moninaisuudessa. Vyönkiristyksestä luopuminen on vasta ensi askel.

Argentiina esimerkkinä

Oppia voi ottaa 1990-luvun lopun Argentiinasta. Maan talous oli suoritustilassa ja rahoituslaitokset ohjeistivat leikkaamaan, yksityistämään ja poistamaan esteet investoinneilta. Buenos Aires sanoi ei ja jätti yli sadan miljardin dollarin lainat maksamatta.

Pelin sääntöjen mukaan Argentiina olisi pitänyt heittää ikiajoiksi ulos kansainvälisen talouden kasinolta. Mutta niin ei käynyt. Lopulta 93 prosenttia velkojista hyväksyi Argentiinan tarjouksen maksaa 35 senttiä dollaria kohti.

Argentiinan onneksi sen viemän soijan hinta lähti nousuun. Työttömyys aleni 25 prosentista vuonna 2001 alle 8 prosenttiin 2010. Köyhien osuus laski sosiaaliohjelmien avulla 51:stä 13 prosenttiin.

Presidentti Cristina Kirchnerin hallitus on kansallistanut Argentina Airlinesin ja eläkerahastoja sekä suitsinut pääomapakoa. Tuorein kansallistamispäätös koski öljy-yhtiö YPL:ää, jonka osake-enemmistö oli espanjalaisella Repsolilla.

Myös Brasilia kasvatti osuuttaan öljy-yhtiö Petrobrasissa muutama vuosi sitten. Bolivia on palauttanut valtiolle espanjalaisten käsissä olleen sähköverkon. Vasemmiston hallitsemat Venezuela ja Ecuador ovat kansallistaneet omaisuutta.

Toivoa köyhille?

Kaikesta huolimatta ulkomaiset sijoitukset Latinalaiseen Amerikkaan kasvoivat viime vuonna 31 prosenttia. YK:n mukaan sijoittajat ovat tosin kotiuttaneet tuottoja viime vuosina nelinkertaisesti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Se selittää kansallistamisia.

Tuulen suunta voi kääntyä myös Maailmanpankissa, jonka pääjohtajaksi valittu Jim Yong Kim poikkeaa taustaltaan liike-elämän ja politiikan parista tulleista edeltäjistään. Kim on lääkäri ja antropologi, joka tuntee käytännön kehitysyhteistyötä. Ehkä painopiste siirtyy nyt keinottelun edistämisestä köyhien voimistamiseen.

Maailma kompuroi talouskriisistä toiseen, ja kaiken yllä väijyy ilmastokriisin uhka. Talousajattelussa Washingtonin konsensus on mennyttä. Uusliberalismi sinnittelee hengissä, mutta pikemminkin muutosvastarinnan kuin vakaumuksen vuoksi.

*John Feffer johtaa ulkopolitiikan tutkimusta Institute for Policy Studies -laitoksessa, joka edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uhkailua, häirintää, vainoa – Etelän naisjournalistit taistelevat oikeudesta tehdä työtään

Shanghai peittyi sumuun heinäkuun lopulla.

Kiinan voimistuminen näkyy ja kuuluu meillekin saakka, entä sen lähinaapurustoon?

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Uusimmat

Lavastukset ja äänimaailmat ovat kekseliäitä pitkin näytelmää.

Arviossa teatterisyksyn tapaus, Täällä Pohjantähden alla: Ääntä ja vimmaa Pentinkulmalla

Antti Tuomainen jatkaa mukavalla linjallaan.

Antti Tuomaisella ei ole kiirettä uusiutua, koska tämänkin syksyn tuttua kaavaa toistava uutuus on niin viihdyttävä

Keväällä valtiovarainministeri Riikka Purra lupaili loppua datakeskusten verovapaudelle. Kääntyikö takki, kysyy kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

Bluffaako Purra, kysyy kansanedustaja – datakeskusten veronkiristystä ei ole budjetissa

Älypuhelin ja autoradio ovat suosituimmat välineet kuunnella musiikkia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

 
03

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
04

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

 
05

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Pallo erityisesti perussuomalaisilla ja kokoomuslaisilla” – Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkautus vaarantaa ihmisten terveyden ja kasvattaa kustannuksia, Koskela sanoo

26.09.2025

Leikkausvinkki hallitukselle: tahdottomien sosiaaliministerien työt hoituisivat VM:n virkamiehilläkin, säästö miljoona euroa vaalikaudessa

26.09.2025

Orpo johti eduskuntaa harhaan nyt vanhuspalveluiden leikkauksista, sanoo Koskela

26.09.2025

Vasemmistoliiton puoluesihteeri tähtää jatkokaudelle – ”Meillä on loistava suunnitelma tuleville vuosille ja haluan varmistaa, että se toteutetaan”

26.09.2025

Toimittajat vastasivat: Mikä journalismissa jää varjoon?

26.09.2025

Pohjoismaiset vasemmistomepit kirjeessään komissaareille ja pääministereille: kansalaistemme turvallisuus Freedom Flotillalla turvattava

25.09.2025

Pääministeriä vaadittiin tilille puheistaan: pienituloisten verotus jopa kiristyy toisin kuin Orpo on väittänyt

25.09.2025

Yrttiaho pitää hallitusta vastuullisena töiden jatkumisesta Uudenkaupungin autotehtaalla

25.09.2025

Hallitus liioittelee sopeutustensa määrää, silti se on omilla toimillaan heikentänyt talouden tilaa

25.09.2025

Kansankunnan tsemppivalmentaja Petteri Orpo ei ole Mooses vaikka yritys on kova

25.09.2025

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

25.09.2025

Laboren vuoro alentaa suhdanne-ennustetta

25.09.2025

Uhkailua, häirintää, vainoa – Etelän naisjournalistit taistelevat oikeudesta tehdä työtään

25.09.2025

Työttömyydessä tuli uusi ennätys, mutta työvoimapalveluihin on entistä vaikeampi päästä, kertoo SAK

24.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään