Toukokuun 10:ntenä brittiläinen peliyhtiö Ladbrokes kertoi joutuneensa sulkemaan liian suuren suosion vuoksi vedonlyönnin Kreikan irtautumisesta euroalueesta. Tilanne pani yhtiön rajaamaan riskiään.
Kreikassa alkoi jo hyvän aikaa sitten pankkitalletusten pako – euroseteleinä pieninä määrinä piirongin laatikoihin ja suuret erät bitteinä ulkomaisiin pankkeihin. Pienenkin pääomamäärän omistaja pelkää, että pankin ovet ja verkkopankit voidaan panna kiinni pariksi viikoksi, jonka aikana siellä olevat eurot muutetaan vähäisemmäksi määräksi maan uutta omaa valuuttaa. Toinen ja ehkä yleisempi tallettajissa kasvanut pelko on pankkien kaatuminen omiin ongelmiinsa.
Viime viikonloppuna uutta nostetta saivatkin erilaiset vuosien mittaan tehdyt spekulaationsekaiset arviot siitä, miten eurovaluuttaan liittynyt maa pääsisi tarvittaessa irti Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kahleista.
Jos koe jatkuu, sitä pidetään menestyksenä, ja keinoja käytetään muissa maissa. Sen vuoksi on niin tärkeää pysäyttää kokeilu. Se ei ole voitto vain Kreikalla vaan koko Euroopalle, Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras sanoi.
Kokonaisen maan kohtalo voi olla vedonlyöjille pelinappula, mutta onko Kreikka pelikohde myös Euroopalle? Euroopan unionin johtajat tapaavat keskiviikkona epämuodollisilla illallisilla keskustellakseen maanosan tulevaisuudesta.
Kreikassa suuren vaalivoiton saaneen vasemmiston liiton Syrizan johtaja Alexis Tsipras sukkuloi nyt ennen kokousta Ranskassa ja Saksassa maiden vasemmistojohtajien luona. Hän pyrkii luomaan hyvää julkisuuskuvaa puolueensa julkisen talouden leikkauksia vastustavalle linjalle.
Älkää sekoittako ympyröitäni
Viikkolehti muistutti perjantaina, että peräti kaksi kolmasosaa kreikkalaisista äänesti leikkauksia vastustavia puolueita . Katsauksesta selviää myös, että Syriza ei suinkaan halua maan esimerkiksi eroavan eurosta.
Guardianin perjantaisessa haastattelussa Tsipras paljastaa tuntojaan. Hänen mukaansa uusliberalismi on pommittanut Kreikan niin pahaan jamaan, että sellaisessa ei ole ennen oltu.
Tsiprasin mukaan maassa tehdään koetta, jossa uusliberalistisia šokkikeinoja testataan kreikkalaisilla koekaniineilla.
– Jos koe jatkuu, sitä pidetään menestyksenä, ja keinoja käytetään muissa maissa. Sen vuoksi on niin tärkeää pysäyttää kokeilu. Se ei ole voitto vain Kreikalla vaan koko Euroopalle, Tsipras sanoi Guardianille.
Kreikan uusintavaalit pidetään jo 17. kesäkuuta. Kyselyissä puolueiden kannatukset heilahtelevat kovasti, mutta yhteistä niille on, että Syrizan kannatus on kasvanut vielä vaalivoitostakin.
Hajotako vai eikö hajota?
Viime Viikkolehden pääkirjoitus arvioi Kreikan suhdetta euroon: ”Jos Kreikka irtoaa eurosta, niin se merkinnee maan talouden totaalista romahtamista.”
Miksi Kreikka siis lähtisi eurosta?
Vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko, ekonomi Esko Seppänen huomautti blogissaan 16. toukokuuta, että mitään valtiota ei voi erottaa valuuttaunionista ja että mikään valtio ei voi haluta kärsiä Kreikan vapaaehtoisen eroamisen seurauksista.
Seppäsen kuvio on selkeä. EMUsta eroajan uusi valuutta devalvoituisi valtavasti suhteessa euroon. Sen pankkien luottotappiot kasvaisivat, ja pankkien tilanteen heikentyminen johtaisi pienyritysten vaikeuksiin. Seppänen muistuttaa, että Suomen pankkikriisissä pienten ja keskisuurten yritysten konkurssit kolminkertaistuivat.
EMUsta eronneen Kreikan olisi pitkään vaikea saada lainarahaa tai sijoituksia ulkomailta. Myös muille EU-maille voisi syntyä paine vastaavaan ratkaisuun, ja joka tapauksessa kaikki Kreikalle myönnetyt lainat ja sen Euroopan keskuspankkijärjestelmän sisäisiin rahansiirtoihin liittyvä noin sadan miljardin euron velka pitäisi järjestää jollakin tavalla.
Seppänen arvioi, että rahaliiton osittainenkin hajoaminen olisi suuri yllätys, sillä se ei sovi EU:n suurten maiden suunnitelmiin.
Professori Heikki Patomäki puolestaan totesi keväällä kirjassaan Eurokriisin anatomia, että euroalue hajoaa . Hän summasi, että EU:lla ei ole sellaista yhteistä budjettia, jolla olisi kokonaistaloudellisia vaikutuksia: on todennäköistä, että tällainen kokeilu kriisiytyy.
Eurobondit, nuo nousevat auringot
Päiväkohtaisella asialistalla hanke euroalueen joukkovelkakirjalainojen yhdenmukaistamisesta pääasiassa yhteisiksi ”eurobondeiksi” etsiytyi jälleen maanantaina vastatuuleen. Jo aamutuimaan Saksa torjui Ranskan halut ottaa asia vakavasti esille keskiviikon epävirallisilla EU-johtajien illallisilla.
Karkea ideahan on korvata talous- ja rahaliittolaisten kansallista velkakirjarahoitusta keskitetyllä joukkovelkakirjojen liikkeellelaskennalla, niin että vastuu jakautuu merkittävästi kansallisvaltiota laajemmalle. Tähän on erilaisia summittaisia vaihtoehtoja.
Suomi torjui eurokeskitetyt velkakirjat marraskuussa. Sitten ne katosivat kotimaisesta keskustelusta.