Pintaa syvemmältä
Korppikotkarahastot edustavat kapitalismia raaimmillaan, eikä siten ole ihmeellistä, että ne nyt ovat Kreikan kimpussa. Viime viikolla Kreikka ilmoitti maksaneensa 436 miljoonaa euroa sellaisille valtion velkapaperien haltijoille, jotka eivät olleet hyväksyneet maaliskuussa tehtyä sopimusta velkojen leikkaamisesta osaan nimellisarvosta.
Epävirallinen tieto, jonka mukaan 90 prosenttia tästä summasta maksettiin Dart Management -nimiselle yhtiölle, on häkellyttänyt sekä kreikkalaisia että muuta maailmaa. Dart on nimittäin niin sanottu korppikotkarahasto, joka käärii suuria voittoja ahdingossa olevien maiden ongelmista ostamalla vahvasti alennettuun hintaan näiden velkapapereita, mutta kiristämällä täyden lunastushinnan niiden onnettomilta hallituksilta.
Tämä toiminta on aiemmin kohdistunut lähinnä vakavaan talouskriisiin joutuneisiin maihin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta nyt siis eurooppalainenkin valtio on joutunut sen uhriksi.
Ken Dartin yhtiö nyhtää vaikeuksissa olevilta valtioilta.
Dart Managementin johtaja Kenneth Dart on Yhdysvaltain suurimman muovimukitehtaan omistavan perheen jäsen – hänen isänsä kehitti aikoinaan menetelmän tuottaa lämpöä säilyttävä kahvimuki halvalla.
Yhtiön toiminta kasvoi vähitellen kansainväliseksi. Kenneth Dartin kuoltua nuoremmat pojat Ken ja Rob ottivat haltuunsa isän Dart Container -yhtiön, kun taas vanhin veli Tom sai Dart Energy -yhtiön. Tom on jälkeenpäin katsonut, että jako oli epäoikeudenmukainen ja vaatinut veljiltään korvausta, mihin he eivät ole suostuneet.
Vaikka teollisuus tuotti hyvin, Ken Dart katsoi ajan hengen mukaisesti, että finanssisijoituksilla voisi tienata vielä enemmän ja siirtyi tutkimaan muun muassa Venäjän yksityistämisen avaamia mahdollisuuksia, varsinkin öljy-, energia- ja sähköaloilla. Hän joutui kuitenkin riitoihin oligarkkien kanssa ja siirtyi vähitellen muualle.
Jo 1980-luvulla Ken Dart alkoi ostaa vakaviin talouskriiseihin joutuneiden valtioiden velkakirjoja. Vaikka näiden maiden maksukyvyttömyys tiedettiin, niiden velkapapereilla käytiin yhä kauppaa, vaikkakin huomattavasti alennetuilla hinnoilla.
Dart ja eräät muut sijoittajat, joita ryhdyttiin kutsumaan ”korppikotkiksi”, ostivat velkapapereita halvalla, aikoen kuitenkin vaatia niistä täyden lunastushinnan, vaikka tuomioistuimen kautta. Tämä onnistui erinomaisesti Brasiliassa, velkakirjoja ostettiin 1991–92 alehintaan 375 miljoonalla dollaria ja niistä saatiin 1994 jo 980 miljoonaa dollaria. Liiketoiminta perustuu siis lakimiesten, ei insinöörien tai myyntimiesten armeijaan.
Kaikesta tästä syntyi valtavia tuloja, ja niistä taas olisi pitänyt maksaa veroja, mutta Ken Dart vihaa veroja. Vihaa niin paljon, että hänen veljensä Tom on sanonut Kenin haluavan kuoltuaan pitää aivonsa elossa keinotekoisesti, jotta hänen tyttärensä eivät joutuisi maksamaan perintöveroja. Onkin totta, että Ken on rahoittanut nimenomaan aivotutkimusta, mutta tosiasiassa hän tietenkin on kehittänyt strategiansa verojen välttämiseksi yhteistyössä lakimiesten kanssa, ei niinkään aivotutkijoiden.
Ensimmäisenä askeleenaan Ken siirsi osan yhtymän toiminnoista Karibianmeren kupeeseen, Floridan Sarasotaan ja muutti sinne perheensä ja vanhempiensa kanssa. Hän rakensi Sarasotaan miljoonalla dollarilla hulppean asuintalon, mutta juuri ennen kuin perhe ehti muuttaa siihen, talo sytytettiin palamaan.
Poliisille Ken epäili tuhopolton toimeksiantajiksi joko Brasilian pankkimiehiä, joiden mielestä hänen toimintansa vaikeutti maan talouskriisin ratkaisua, tai veljeään Tomia, joka oli katkera perheen talousvallan jaosta. Poliisi lisäsi vielä epäiltyjen listaan Venäjän mafian. Sytyttäjiä ei koskaan löydetty.
Ken Dart päätti kuitenkin siirtyä eteenpäin Floridasta, pääasiassa veroja välttääkseen, mutta ehkä myös turvallisuussyistä. Hän rakennutti 65 metriä pitkän huvialuksen, jonka sanotaan olevan vahvistettu kestämään torpedoja. Se on varustettu ilmatorjunta-aseilla, eräänlainen huvi- ja sota-aluksen yhdistelmä siis. (Huhut voivat tietenkin olla liioiteltuja.) Tom-veljen mukaan Ken ehkä ajatteli voivansa johtaa taloudellisia sotasuunnitelmiaan valtameriltä käsin, olematta minkään maan kansalainen.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Ken Dart asettui asumaan Cayman-saarille, jotka 1600-luvulla toimivat tuhannen miehen merirosvoarmeijan tukikohtana. Tänne hän toi myös verolakimiehensä Richard Rastallin, mutta ei perhettään, joka jäi Sarasotaan.
Luopuessaan Yhdysvaltain kansalaisuudesta vuonna 1994 Ken Dart oli jo hankkinut sekä Belizen että Irlannin kansalaisuuden.
Temppu herätti pahennusta korkeammissakin piireissä. Bill Clinton kirjoitti nettipäiväkirjassaan kymmenen vuotta myöhemmin, 12.2.2005, saaneensa kutsun varainhankintajuhlaan, johon hän jo oli menossa ilomielin, kunnes kuuli, että tilaisuus pidettäisiin Ken Dartin vaimon talossa Floridassa. Vaikka tämä oli demokraattien tärkeä lahjoittaja, Clinton ei halunnut mennä lähellekään häntä tai hänen miestään. Tämä kun oli Clintonin presidenttikaudella luopunut Yhdysvaltain kansalaisuudesta välttyäkseen satojen miljoonien veroilta.
”Vain pari viikkoa tämän jälkeen saimme Belizen hallitukselta kirjeen, jossa he pyysivät lupaa avata uuden konsulaatin Floridassa uudelle konsulilleen Kenneth Dartille.” Clinton oli tajunnut ajatuksen idean: kansalaisuudestaan luopunut voi viettää vain tietyn ajan vuodesta Yhdysvalloissa, mutta diplomaatti voi viettää maassa vaikka vuoden jokaisen päivän, eikä häntä veroteta. Ehdotus siis torjuttiin.
”Tämän ohella Kenneth Dart on vihatuimpia liikemiehiä Etelä-Amerikassa”, Clinton lisäsi, todeten Dartin ostavan suuria määriä kolmannen maailman valtioiden velkakirjoja viidenneksen hintaan ja pakottavan hallitukset maksamaan täyden hinnan. ”Hän melkein ajoi Brasilian talouden vararikkoon 1980-luvun lopulla tämäntapaisilla toimilla ja sai niillä satojen miljoonien voitot.”
Kirjoittamishetkellä Dartilla oli samanlainen operaatio meneillään Argentiinassa. Clinton ei halunnut olla missään tekemisissä tällaisen korppikotkan kanssa, vaikka korppikotkan rahat ilmeisesti kyllä kelpasivat demokraattiselle puolueelle.
Nyt Kreikan myöntyminen tällaiseen kiristykseen on herättänyt pahaa verta, nyt kun monet ovat joutuneet luopumaan saamisistaan suurelta osin.