Uusi puolustusministeri Carl Haglund (r.) luottaa vakaasti pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Ensisijaisesti se merkitsee yhteisiä hankintoja ja yhteensopivaa kalustoa.
Vuoden vaihteessa pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajuus siirtyy Suomelle. Haglund aikoo olla aktiivinen ja aloitteellinen puheenjohtajana, tosin hallituksen linjausten mukaisesti, kuten hän lisäsi. Yhteisiä hankkeita on listalla 11, joista osa koskee kaluston modernisointia.
– Suomen tavoitteena on uskottava maanpuolustus sekä rauhan aikana että kriisitilanteissa, Haglund totesi torstaina heti ministerivalan vannomisen jälkeen.
Pohjoismaiden ”yhteisillä suorituskykyhankkeilla” aiotaan hoitaa osaltaan valtion budjettiin tulleita säästöjä puolustusvoimille.
Nato on yksi mahdollisuus
Haglund painotti, että tiiviistä yhteistyöstä huolimatta Pohjoismaat eivät tähtää yhteiseen puolustusliittoon. Hän ei nähnyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin tai kenraali Sergei Makarovin lausunnoilla olevan yhteyttä pohjoismaisen yhteistyön kasvattamiseen.
– Makarovin lausunto vaikutti tulevan 20–30 vuoden takaa. Jotkut ovat ehkä unohtaneet, että tällaistakin ajattelua on. Suomi tekee kuitenkin omat päätöksensä.
Haglund tunnustautui Naton osalta pragmaatikoksi. Hän ei ole ollut ajamassa Suomea Natoon, mutta pitää oven raollaan.
– Nato-jäsenyys on kokonaan Suomen oma asia, hän totesi kysyttäessä kommenttia Putinin näkemykseen, jonka mukaan Suomen ei pidä liittyä Natoon.
Asepalvelukseen on Haglundin mukaan tulossa muutoksia. Armeijassa saatu koulutusta luvataan lukea hyväksi opinnoissa, varusmiehet saavat vapaa-ajallaan käyttää Internetiä ja vikavippikierteeseen joutuneita autetaan velkakierteestä irti.
uutiskirje 
