Aulis Ruuth torjuu ”ihmelääkkeen”:
Kuntatalouden ongelmat ja palveluiden ulkoistaminen kuuluvat Jyväskylässä keskiviikkona alkavien Kuntapäivien seminaariteemoihin. Aulis Ruthin mukaan aiheet ovat varsin ajankohtaisia.
– Kunnat ovat aika erilaisissa tilanteissa. Taloustaantuma rassaa osaa kunnista jo aika häijystikin. Osa on vielä toistaiseksi vähän paremmassa kuosissa, mutta kaikkien kohdallahan ennuste on se, että verotulot joka tapauksessa vähenevät. Nekin kunnat, jotka vielä ovat säästyneet pahemmalta, ovat ongelmissa viimeistään parin vuoden kuluttua.
Globaali taantuma on Ruuthin mielestä pääsyy kuntien nykyiseen talousahdinkoon. Osa kunnista ei Ruuthin mukaan ehtinyt koskaan edes kunnolla toipua edellisestä lamasta.
– Kun yleinen talouskehitys kääntyi 90-luvun laman jälkeen nousuun, se ei auttanutkaan kaikkia kuntia, vaan osassa tilanne on pysynyt vaikeana.
Yhtenä syytä kuntien vaikeuksiin Ruuth pitää epäonnistunutta valtionosuuspolitiikkaa. Osassa kuntia epäsuotuisa väestö- ja elinkeinorakenne kääntää käyriä alaspäin.
– Kehitys näyttää menneen siihen, että muuttoliike jatkuu edelleen ja se koskee yhä useampaa kuntaa. On vain muutama alue, joihin muuttajat suuntaavat. Vain muutamat isot kaupunkiseudut kehittyvät ja pärjäävät kun niiden alueella on vireää taloudellista toimintaa, terve väestörakenne ja osaavaa, koulutettua väkeä.
– Sitten on kuntia, joissa on vähän semmoinen maailmanlopun meininki. Mitkä ovat niiden selviämismahdollisuudet? Se onkin jo toinen kysymys.
Yksi tarjous
ei ole kilpailua
Ruuth on vakaasti sitä mieltä, ettei palvelujen ulkoistaminen tai yksityistäminen ole mikään ihmelääke, joka pelastaisi kunnat talousahdingosta.
– Ei todellakaan pelasta. Ensinnäkin yksityistäminen ja kilpailuttaminen edellyttävät, että markkinoilla on riittävästi yksityistä toimijoita ja niiden välillä myös oikeaa kilpailua. Näin ei meillä ole. Meillä on pienessä maassa niin pienet markkinat melkein alalla kuin alalla, että todellinen kilpailu puuttuu useimmilta sektoreilta. Kun kunta tarvitsee viemärityömaalle kaivureita ja kuorma-autoja, niin niitä varmasti riittää joka kuntaan, mutta esimerkiksi terveydenhoitopalveluissa ei ole juuri mitään kilpailua.
Esimerkkinä Ruuth mainitsee oman kotikaupunkinsa Porvoon, joka pyysi tarjouksia yhden terveysaseman lääkäripalvelujen ulkoistamiseksi. Tähän ratkaisuun kaupunki oli pakotettu, kun lääkärit eivät pitkään aikaan suostuneet hakeutumaan töihin kunnalliselle terveysasemalle.
– Kaupunki sai vain yhden tarjouksen. Mitä kilpailua se semmoinen on.
Yksityiset harjoittavat
kerman kuorintaa
Ruuthin mukaan Suomessa on isoja alueita, joiden lähimaillakaan ei ole näkynyt minkäänlaisia yksityisiä palvelujen tarjoajia. Yksityiset yritykset suuntautuvat kuorimaan kermaa isoille kaupunkiseuduille.
Joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna kokoontuvat kuntapäivät on Suomen Kuntaliiton ylin päättävä elin, joka muun muassa valitsee liiton 101-jäsenisen valtuuston.
Vasemmistoliitolla oli nyt toimintansa päättävässä valtuustossa kymmenen jäsentä ja uudelle nelivuotiskaudelle puolue saa yhdeksän paikkaa. Jyväskylän kuntapäiville osallistuu eri puolilta maata yhteensä 55 vasemmistoliittolaista edustajaa ja kuusi varaedustajaa.
Keskiviikkona käynnistyvien kuntapäivien pääteemana on ”yhteinen vastuu – yhteinen kunta”. Tapahtuman suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen muistuttaa päiville osoittamassaan tervehdyksessä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, ja että näiden arvojen toteuttamisesta on kyse myös maamme kunnallishallinnossa.