Kaikkien muiden puolueiden paitsi vasemmistoliiton viime viikolla hyväksymä velkajarru tuo jatkuvan säästöpaineen useiksi vaalikausiksi tästä eteenpäin, arvioi väitöskirjatutkija Aatu Puhakka Politiikasta.fi -verkkolehdessä.
Kansallisen velkajarrun vaatima lisäsopeutus on arvioitu 5–10 miljardiksi euroksi vaalikautta kohden.
”Tässä tilanteessa jokainen hallinnonala on – ehkä puolustusta lukuun ottamatta – merkittävien säästöpaineiden alla. Maksuton koulutus sekä yliopistojen rahoitus, eläkkeet ja muut sosiaalietuudet, järjestöjen rahoitus, luonnonsuojelu, kulttuurin ja taiteen rahoitus, kehitysapu, hyvinvointialueiden rahoitus ja kuntien valtionosuudet sekä maataloustuet ovat kaikki tulilinjalla useiksi vaalikausiksi eteenpäin”, Puhakka kirjoittaa.
Myös investoinnit esimerkiksi vihreään siirtymään vaikeutuvat jatkuvan budjettikurin oloissa huomattavasti. Esimerkkinä Puhakka mainitsee velkajarrun vuonna 2009 käyttöön ottaneen Saksan, joka kärsii merkittävästä korjausvelasta riittämättömien julkisten investointien vuoksi.
Suomi on lisäksi lisännyt sopeutustarvetta monilla omilla toimillaan, joilla velkasuhde on kasvanut paperilla.
Oikeiston ilo voi haihtua
Puhakan mukaan velkajarrulla on vaikutuksia sekä nykyisille oppositio- että hallituspuolueille.
Velkajarrun vaatima lisäsopeutus on haitta nykyiselle oppositiolle sen aiheuttaman lisäsopeutuksen sekä talouspoliittisen keskustelun kaventumisen kautta.
Kokoomus ja elinkeinoelämä ovat hehkuttaneet velkajarrua voittona ja järjen paluuna. Puhakan mukaan niiden ilo voi kuitenkin haihtua, koska velkajarrun myötä menopuolen lisäksi tullaan tulopuoltakin todennäköisesti tarkastelemaan kriittisemmin.
”Esimerkiksi teiden kunnossapitoon tai poliisitoimeen voi olla tulevaisuudessa vaikeampi saada rahoitusta, kun finanssipolitiikan liikkumatila kaventuu. Eduskuntapuolueiden yhtenäinen näkemys puolustusmenojen nostosta voi murentua, jos kaikilta muilta hallinnonaloilta vaaditaan mittavia leikkauksia yhden alan nauttiessa lisäpanostuksista”, tutkija arvioi.
Sopeuttaminen voi myös heikentää kotimarkkinoilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä, koska se supistaa kokonaiskysyntää ja yritysten liikevaihto kärsii. Samalla liiketoiminta on veronkorotusten myötä muutenkin vähemmän kannattavaa.
”Jos kotimarkkinat sakkaavat, verot nousevat ja infrastruktuuri rapistuu, voi velkajarrun kannatus heikentyä elinkeinoelämän ja oikeistonkin piirissä ja sen jatkaminen muuttua poliittisesti mahdottomaksi”, Puhakka kirjoittaa.
lehti 