Vaalituloksesta tuli varsin erilainen kuin mitä gallupit vielä pari viikkoa sitten näyttivät. Pääministeri Mark Rutten liberaalipuolue VVD sai 26,4 prosenttia äänistä ja lisäsi paikkamääräänsä peräti kymmenellä.
Vielä huikeamman nousun kalkkiviivoilla teki sosialidemokraattien PvdA-puolue. Se sai 24,7 prosenttia äänistä ja 39 paikkaa, missä on lisäystä yhdeksän paikkaa.
Kun VVD:n paikkamääräksi tuli 41, on näillä kahdella puolueella yhteensä 80 paikkaa 150-paikkaisessa alahuoneessa. Tämä riittää siihen, että ne voivat halutessaan muodostaa hallituksen kahdestaan ilman apupuolueita.
Sosialistien odotettu voitto vaihtui niukkaan tappioon.
Hallitusneuvotteluista tuskin siis tulee samanlaista kuukausien vääntöä kuin edellisten, vuoden 2010 vaalien jälkeen.
SP romahti loppusuoralla
Vaalitulos on valtava pettymys Sosialistiselle puolueelle (SP), minkä puheenjohtaja Emile Roemer puhuessaan vaalivalvojaisissa keskiviikkoiltana myönsikin. SP sai vain 9,7 prosenttia äänistä. Paikkamäärä pysyi ennallaan viidessätoista.
Vaikka tappiota tuli vain 0,2 prosenttiyksikköä, on tulos jotain aivan muuta kuin mitä mitä SP:n päämajassa Amersfoortissa odotettiin. Puolue sai gallupeissa maaliskuusta aina syyskuun alkuun saakka vakaasti 16,3–19,8 prosentin välillä olevia numeroita. Kaikkein suurimmat lukemat mitattiin elokuussa.
Viimeisen kahden viikon aikana SP:n suosio alkoi nopeasti pudota, mutta silti vielä päivää ennen vaaleja julkaistun gallupin mukaan puolueen kannatus olisi ollut 13,4 prosenttia.
Suurvoitto alkoi siis haihtua ilmaan, mutta tuskin kukaan osasi sentään ennakoida vaalituloksen kääntyvän jopa tappion puolelle.
Tv-keskustelut ratkaisivat?
Tärkeimpänä syynä tilanteen nopeaan muuttumiseen on Hollannin mediassa pidetty sitä, että sosialidemokraattien tuore puheenjohtaja, entinen Greenpeacen aktivisti Diederik Samsom onnistui loistavasti television vaalikeskusteluissa. Roemer taas ei vakuuttanut.
Huhtikuun lopulta elokuun lopulle kaikki mielipidetiedustelut olivat viitanneet siihen, että SP:n pitkäaikainen tavoite demarien ohittamisesta olisi vihdoin toteutumassa.
Vaalipäivän lähestyessä kannatusluvut alkoivat yhä enemmän keskittyä kahdelle euromyönteisimpänä pidetylle puolueelle eli VVD:lle ja demareille. Itse vaaleissa molemmat vielä ylittivät parhaatkin galluplukunsa.
Toiselle demareista vasemmalla olevalle puolueelle, Vihreälle vasemmistolle, kävi vaaleissa vielä SP:tä huonommin. Se menetti kymmenestä paikastaan peräti seitsemän ja kuihtui 2,3 prosentin pienpuolueeksi.
Myös SP oli melko pieni puolue aina vuoden 2006 vaaleihin asti. Tuolloin se teki läpimurron ja nousi yhdeksästä paikasta 25:een. Prosenteissa kannatusta tuli tuolloin 16,6.
Rökäletappio Wildersille
Keskiviikon vaalit olivat ennenaikaiset ja johtuivat siitä, että Geert Wildersin johtama äärioikeiston Vapauspuolue veti keväällä tukensa hallitukselta.
Ei olisi ehkä kannattanut, sillä nyt Vapauspuolue kärsi rökäletappion. Entisen 15,5 prosentin sijasta ääniä tuli 10,1 prosenttia ja paikkamäärä putosi 24:stä 15:een.
Toinen suuri häviäjä oli kristillisdemokraatit. Entisen suurpuolueen alamäki jatkui ja nyt tuli enää 13 paikkaa.
Edellä mainittujen lisäksi parlamenttipaikkoja saivat vasemmalle kallellaan oleva liberaalipuolue D66 (10 paikkaa), keskustalainen kristillinen puolue CU (5 paikkaa) sekä tiukan linjan kalvinistinen uskontopuolue SGP (3 paikkaa).
Aiheesta enemmän perjantaina ilmestyvässä Viikkolehdessä.
lehti 