Pohjoismaiden ay-liike etsii selviytymiskeinoja
Pohjoismaiset ay-päättäjät katsovat, ettei muutos onnistu elinkeinoelämän arvoilla. Se on siirtynyt kertakäyttöyrityksiin, pikavoittoihin ja verojen välttämiseen. Vastuu muutoksesta kaatuu isoksi osaksi ay-liikkeelle.
– Jonkun pitää tehdä muutos, miksei se voisi olla ay-liike, totesi Ruotsin toimihenkilökeskusjärjestön TCO:n ekonomisti Kristian Skånberg.
Skånberg muistutti, että toimintojen tehostaminen ja kestävämpi tuotantotapa Ruotsin elintarviketeollisuudessa nosti hintoja, mutta vain lyhytaikaisesti. Sen jälkeen hinnat laskivat merkittävästi verrattuna alkutilanteeseen.
Norjan ay-liikkeessä muutoksen merkkejä nähdään mm. siinä, että telakkatyötä on siirretty takaisin Norjaan.
Norjalaisyhtiö Kleven Maritime teetätti aluksia kymmenen vuotta sitten alihankintana halpatuotantomaissa. Suunnittelun ja rakentamisen siirto takaisin kotimaahan merkitsi entistä kalliimpia aluksia, mutta myös tyytyväisiä asiakkaita.
Alukset käyttävät uusien keksintöjen takia vähemmän polttoainetta. Ne myös kestävät pidempään.
Pysyviä työpaikkoja
Pohjoismaiden palkansaajajärjestöt juhlivat 40-vuotista menneisyyttään tutkailemalla tulevaa. Tutkijoiden näkemykset kehityksestä olivat synkkiä.
Pohjoismaita yhdistää väestön ikääntyminen.
Lisäksi talouskriisi, ilmastonmuutos ja maapallon väestönkasvu syövät edellytyksiä nykyisenkaltaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta.
Islannin kokemukset energiantuotannon lisäämisestä antavat esimakua siitä, mihin lyhytnäköiset päätökset johtavat.
Maan energiantuotanto piti kaksinkertaistaa alumiiniteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kun voimaloiden rakentajat uhkasivat jäädä työttömiksi jättiurakan jälkeen, päätettiin rakentaa lisää voimaloita.
Kymmenessä vuodessa energiantuotanto kolminkertaistui. Samalla menetettiin pysyvästi arvokasta kansallismaisemaa, ja voimaloiden rakentaminen loppui joka tapauksessa.
Ei aikaa odottaa
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n ympäristösihteeri Judith Kirton-Darling muistutti, ettei Euroopalla ole aikaa odottaa, että talous- ja ympäristöongelmat ratkeavat itsekseen.
– Rikkaus ei valu alaspäin, vaan tulo- ja elintasoerot kasvavat. Jopa Ruotsissa hyvätuloisimmat ansaitsevat 46 kertaa enemmän kuin keskituloinen teollisuustyöntekijä.
Kirton-Darling patisti ay-liikettä vaatimaan toisenlaista kasvua.
– Ei 1930-luvun lamastakaan selvitty odottamalla. Se tuotti radikaaleja ratkaisuja, osin hyviä, osin huonoja. Ay-liikkeen pitää olla aloitteellinen. Meidän pitää vaatia yrityksiltä vihreitä ratkaisuja.
Kirton-Darlingin mielestä hyvä alku olisi osoittaa viisi prosenttia eläkerahastojen varannoista ilmastoa säästäviin ratkaisuihin.