Suomen vastustama EU-direktiivi viedään lainsäädäntöön
Lakiesitys on laajapohjaisen työryhmävalmistelun ja kahden lausuntokierroksen jäljiltä nyt valmis.
– Tarkistus ja käännöstyö ovat parhaillaan menossa. Eduskuntaan esitys lähtee toivottavasti marraskuun kuluessa, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Lakiesitys perustuu EU-direktiiviin, jota Suomi on kaikissa valmistelun vaiheissa vastustanut tiukasti. Suomi on myös vitkastellut direktiivin viemistä kansalliseen lainsäädäntöön niin, että EU-komissio antoi Suomelle viime vuoden lokakuussa asiasta virallisen huomautuksen.
Lain olisi tullut olla voimassa jo maaliskuussa 2009.
Viime keväänä komissio vielä muistutti olevansa tosissaan antamalla Suomelle perustellun lausunnon. Seuraava vaihe olisi unionin tuomioistuin.
Lailla säädetään yrittäjäkuljettajien viikoittaisesta enimmäistyöajasta, tauoista ja yötöistä maantieliikenteestä.
Lisäksi laki sisältää määräyksiä ajoaikakirjanpidosta, sen säilyttämisestä ja lain rikkomuksista seuraavista sanktioista.
Mallioppilas haastoi EU:n
EU:n parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2002 työaikadirektiivin tavara- ja henkilökuljetuksista tieliikenteessä.
Palkattujen kuljettajien osalta direktiivi tuli viedä kansallisiin lakeihin vuoteen 2005 mennessä ja yrittäjäkuljettajien osalta vuonna 2009.
Suomi toteutti direktiivin vaatimukset palkallisten kuljettajien osalta. Sen sijaan yrittäjäkuljettajien työaikasääntelyä Suomi on vastustanut tiukasti valmistelun kaikissa vaiheissa.
Suomen mukaan yrittäjäkuljettajien työaikasääntelystä olisi haittaa erityisesti pienille kuljetusyrityksille. Suomen kuljetusyrityksistä 80 prosenttia on pieniä, korkeintaan kolmen auton yrityksiä.
Heti direktiivin valmistuttua EU:n mallioppilaaksi väitetty Suomi haastoi EU-parlamentin ja neuvoston tuomioistuimeen. Kanteen mukaan direktiivi oli EU-oikeuden vastainen. Unionin perussopimukset eivät Suomen mielestä antaneet valtuuksia yrittäjien työaikojen rajoittamiseen.
Samalla asialla Suomen kanssa oli myös Espanja.
Kanteet kaatuivat ja direktiivi pysyi voimassa.
Selitykset eivät tehoa
Seuraavaksi keksittiin teettää komissiolla selvitys, miten yrittäjäkuljettajien jättäminen työaikadirektiivin ulkopuolelle vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen, kilpailun edellytyksiin, ammattikuntarakenteisiin, sosiaalisiin näkökohtiin ja muuhun sellaiseen.
Selvitys valmistui keväällä 2007 ja siinä komissio yllättäen asettui Suomen ja muutaman muun jäsenmaan kannalle. Direktiiviä ei tulisi komissionkaan mielestä soveltaa yrittäjäkuljettajiin.
Komissio perusteli näkemystään mm. sillä, että työ- ja lepoaikojen sääntely lisäisi yrittäjäkuljettajien stressiä. He kun tietäisivät työtään tarvittavan, mutta eivät voisi sitä rajoitusten vuoksi tehdä.
Komission mukaan stressi aiheuttaa väsymystä siinä missä varsinainen työn tekeminenkin.
Euroopan parlamentti ei kuitenkaan komission selityksiä niellyt, vaan piti direktiivin entisellään. EU-lainsäätäjien vaa’assa painoivat ennen kaikkea kiistattomat turvallisuusnäkökohdat.