Into-kustantamon kirja asunnottomien arjesta julkaistiin juuri Asunnottomien Yön alla. Asunnottomien Yötä vietetään keskiviikko-illasta alkaen.
Pyyvaara työskentelee Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen asumisohjaajana ja on itsekin entinen asunnoton.
– Yksi asiakkaistamme halusi kertoa omaisilleen, mitä oli tapahtunut. Häpeä oli niin suuri, ettei hän voinut kertoa sitä heille kasvotusten.
Pyyvaara ryhtyi keräämään asunnottomien tarinoita vuonna 2009. Kirjassa 20 asunnotonta kertoo elämästään kadulle ja syistä, joiden takia he jäivät vaille asuntoa. Kolme heistä ehti kuolla ennen kirjan julkaisua.
– Ulospäin asunnoton voi vaikuttaa vielä suhteellisen hyväkuntoiselta, mutta useimmiten keho on jo ihan raunio, Pyyvaara huomauttaa.
Parisuhteen kariutuminen vie asunnon
Useita vuosia kadulla asuneet Reijo Pipinen ja Jari Virtaranta kertovat kumpikin päätyneensä kadulle vähitellen.
– Kävin monta kuukautta töissä niin, että minulla ei ollut enää asuntoa. Muija oli heittänyt pihalle. Nukuin aluksi pukuhuoneessa. Sitten ryhdyin viettämään yöt baareissa. Pomo sitten ihmetteli, kun en jaksanut mitään, Pipinen kertoo.
Virtarannan asunnottomuus alkoi parisuhteen kariutumisesta ja alkoholikierteestä. Töissä hän kävi vielä asuntolastakin käsin.
– Ei siellä voi nukkua. Asunnotonkin tarvitsee paikan, jossa on turvallista.
Kumpainenkin on selvinnyt kadulla elämisestä, ja molemmilla on nyt asunto.
– Kokeilin vielä kertaalleen kadulla elämistä, mutta kun oli päässyt puhtaisiin lakanoihin, ei se enää houkuttanut, Virtaranta muistelee.
Pipinen sanoo, että moni asunnoton nuori kuvittelee pärjäävänsä omillaan. Asuntoloiden rähisevät äijät ja märkäpuoli karkottavat avuntarvitsijoita.
– Tarvitaan turvapaikkoja, johon voi mennä selvänäkin, sekä naisille että miehille. Kadulla asuu jopa 22-vuotiaita nuoria, Pyyvaara painottaa.
10 000 ihmistä asuu kadulla
Katu-kirjan kuvitus on Arto Timosen. Hän törmäsi asunnottomiin ja heidän tarinoihinsa Helsingissä Vaasankadulla sijainneessa yökahvila Kalkkersissa.
Timosen kuvista saattaa aavistaa nälän, jota on rauhoitettu viikon mittaan keskioluella ja parilla sokeripalalla, ja pesemättömyyden, sillä rahattomille on tarjolla vain vähän peseytymismahdollisuuksia. Kuvista välittyy myös ilo ja toisista kohtalotovereista välittäminen.
Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen muistuttaa, että Suomessa elää kadulla noin 10 000 ihmistä. Määrä oli kaksinkertainen seitsemän vuotta sitten. Y-säätiön perustamisen myötä moni sai asunnon.
– Sitten määrä onkin jumahtanut tuohon kymmeneentuhanteen, sillä uusia asunnottomia tulee entisten sijalle, Lehtonen sanoo.
lehti 