Vaalitulos
Presidentinvaalit: Barack Obama (dem.) 61 170 405 ääntä, 50,5 %, 303 valitsijamiestä. Mitt Romney (rep.) 58 163 977 ääntä, 48,0 %, 206 valitsijamiestä. Muut 1 903 500 ääntä, 1,6 %. Floridan lopputulos vahvistamatta, mutta sen tulos nostanee Obaman valitsijamiesten määrän 332:een.
Senaatti: Demokraatit 53 paikkaa, republikaanit 45 paikkaa, 2 riippumatonta.
Yksi muutoksista voi tapahtua siirtolaispolitiikassa.
Edustajainhuone: Republikaanit 234 paikkaa, demokraatit 193 paikkaa, 8 paikkaa vielä auki.
Yhdysvaltain presidenttien toimia on perinteisesti leimannut ensimmäisellä kaudella pyrkimys toisen kauden saavuttamiseen. Toisella kaudella huomio kiinnittyy siihen, miten presidentti haluaa jäädä historiaan, ”perinnön” luomiseen.
Toinen kausi saattaa myös poikia joitakin rohkeita aloitteita, koska presidentin ei enää tarvitse ajatella uudelleenvalintaa. Suuret hankkeet pitäisi kuitenkin saada liikkeelle toisen kauden parin ensimmäisen vuoden aikana, koska sen jälkeen poliittinen mielenkiinto keskittyy taas seuraaviin vaaleihin.
Miten tähän perinteeseen asettuu tiistaina toisen kauden voittanut Barack Obama?
Suunnilleen kaikissa arvioissa avainsanana pidetään jatkuvuutta. Obamalta ei odoteta suuria yllätyksiä.
Terveydenhoitouudistuksen jälkeen Obama on keskittynyt sisäpolitiikassa vain niihin kamppailuihin, jotka hän voi voittaa. Toisella kaudella pelivaraa voi olla vähän enemmän, mutta mitään äkkikäänteitä on turha pelätä tai toivoa.
Velkakriisi painaa päälle
Sisäpolitiikassa Obaman toisen kauden tavoitteiden keulassa on tietysti taloustaantuman selättäminen. Talous on vihdoinkin alkanut elpyä, joskin hitaasti. Virheitä tekemällä nousun oraat voi katkaista.
Pitkällä aikavälillä Yhdysvaltain valtava velkaantuminen pitäisi saada pysäytettyä.
Republikaanien Mitt Romneylla velan pienentäminen ja julkisen sektorin leikkaaminen olivat kampanjan pääteema. Täysin epärealistisesti hän liitti samaan yhtälöön suuret verohelpotukset.
Obamakin haluaa kääntää – republikaanien George W. Bushilta perinnöksi saamansa – velan laskuun. Mutta samalla hänen ohjelmansa sisältää julkisia varoja vaativia kohteita kuten koulutuksen parantaminen, rapistuvan infrastruktuurin kunnostaminen ja tuki uusien työpaikkojen luomiseen erityisesti teollisuudessa.
Vaikka vaalikamppailu oli repivä, tarjosi Obama heti vaalien jälkeen uudelleen yhteistyön kättä republikaaneille. Kuten jotkut Obaman avustajat sanoivat, pyrkimys konsensukseen on ”osa Obaman poliittista dna:ta” (sitaatti Washington Postista).
Yhteistyökyky punnitaan
Koska republikaanit säilyttivät enemmistönsä edustajainhuoneessa, he pystyvät tehokkaasti sabotoimaan presidentin hankkeita. Obaman ensimmäisellä kaudella he keskittyivät pelkästään tähän, julkilausuttuna tavoitteena uudelleenvalinnan estäminen.
Taktiikka ei tuonut vaalivoittoa Romneylle, joten nyt on mahdollisuus harkita linjan muuttamista.
Yhteistyökyky joutuu testiin hyvin pian. Riita verohelpotuksista ja budjettileikkauksista ratkaistiin viimeksi siirtämällä se tulevaisuuteen.
Tulevaisuus on edessä parin kuukauden sisällä. Jos puolueet eivät tammikuuhun mennessä pääse sopuun, astuu voimaan pakkolaki: Bushin suurituloisille antamat verohelpotukset kyllä poistuvat, mutta samalla leikataan budjetista automaattisesti 110 miljardia dollaria.
Toinen raja tulee vastaan viimeistään helmikuussa, jolloin täyttyy 16 000 miljardin dollarin velkakatto. Presidentin on saatava lupa sen ylittämiseen, tai muuten liittovaltion juoksevia menoja ei pystytä enää maksamaan.
Porausta ja frackingia
Mutta mitä enemmän Obama tekee kompromisseja republikaanien kanssa, sitä enemmän joutuvat käännettä vasemmalle odottaneet pettymään.
Obaman ohjelmaan kuuluu vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja lisätä kotimaista energiatuotantoa. Tämä tarkoittaa lisää porauslupia Meksikonlahdelle, mahdollisesti myös Alaskaan sekä liuskekaasun tuotantoa kiistellyllä fracking-menetelmällä.
Nämä kaikki ovat asioita, jotka nostavat demokraatteja äänestäneiden ympäristönsuojelijoiden karvat pystyyn.
Toisaalta pidetään mahdollisena, että Obama toisella kaudellaan tarttuu ilmastonmuutokseen. Sandy-myrsky nosti ilmastonmuutoksen pitkästä aikaa keskusteluun, vaikka tällaisten tekijöiden vaikutus onkin usein lyhytaikaista.
Siirtolaispolitiikka uudistuu?
Ehkäpä yhdeksi Obaman toisen kauden tärkeimmistä uudistuksista tulee siirtolaispolitiikka, vaikka hän ei siitä kampanjassa paljoa puhunut. Kysymys on ainakin helpotuksista laittomien siirtolaisten laillistamiseen.
Latinoäänestäjät ratkaisivat voiton Obamalle, ja nyt on takaisinmaksun aika. Uudistuksista voi löytyä sopu republikaanien kanssa. Hekin tietävät, että latinot ovat Yhdysvaltain nopeimmin kasvava äänestäjäryhmä.
Itse asiassa jo Bush yritti siirtolaislakien uudistamista, mutta joutui silloin oman puolueensa tyrmäämäksi.
Obaman toiselle kaudelle voi tulla yksi tai kaksi korkeimman oikeuden jäsenen nimitystä. Tässä Romneyn voitolla olisi ollut suuri vaikutus, koska se olisi ollut hänelle sopiva paikka mielistellä arvokonservatiiveja.
Vaalitulos
Presidentinvaalit: Barack Obama (dem.) 61 170 405 ääntä, 50,5 %, 303 valitsijamiestä. Mitt Romney (rep.) 58 163 977 ääntä, 48,0 %, 206 valitsijamiestä. Muut 1 903 500 ääntä, 1,6 %. Floridan lopputulos vahvistamatta, mutta sen tulos nostanee Obaman valitsijamiesten määrän 332:een.
Senaatti: Demokraatit 53 paikkaa, republikaanit 45 paikkaa, 2 riippumatonta.
Yksi muutoksista voi tapahtua siirtolaispolitiikassa.
Edustajainhuone: Republikaanit 234 paikkaa, demokraatit 193 paikkaa, 8 paikkaa vielä auki.