Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastasi puheenvuorossaan Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa valtiosihteeri Raimo Sailakselle, joka katsoo, että hallitusohjelmalta on pohja pudonnut.
Sailas esitti häneltä ennenkin kuultuja lääkkeitä maan talouteen; leikkauksia lisää, pidättäytymistä palkankorostuksista ja eläkeiän nostoa.
– Kreikkalaisen tragedian tuominen Suomen näyttämölle ei luo uutta kasvua, korosti Arhinmäki.
– Jos tehdään jättileikkauksia, käy kuten Iso-Britanniassa ja monissa muissa maissa. Velkatavoite karkaa yhä kauemmaksi.
Pinnalla ilman paniikkia
Arhinmäki myönsi taloustilanteen vaikeaksi, mutta pinnalla on pyrittävä pysymään sortumatta paniikkiräpiköintiin.
Jos maan talous vaatii uusia sopeutustoimia on Vasemmistoliiton linja selvä. On mentävä verokylki edellä, ennakoi Arhinmäki Vasemmistoliiton asennetta hallituksen edessä olevassa ns..puoliväliriihissä..
– Meidän veropohjassa on vielä paljon paikattavaa, vuodot pitää tukkia. Esimerkiksi veroparatiisitalouden takia menetetään vähintään satoja miljoonia euroja verotuloja vuodessa. Harmaaseen talouteen pitää puuttua entistä tiukemmin.
– Suomi ei voi koskaan kilpailla alhaisilla palkoilla tai huonoilla työehdoilla. Leikkaamisen sijaan meidän pitää luoda kestävää kasvua, työllisyyttä ja vahvistaa kilpailukykyä tulevaisuuden aloihin panostamalla.
Arhinmäellä on selkeä näkemys siitä mihin Suomessa nyt pitää panostaa.
Suomalainen osaaminen, koulutus ja korkea teknologia ovat oikeat kohteet.
– Suomen pitää olla edelläkävijä puhtaan energian teknologiassa, mutta mahdollisuuksia on myös esimerkiksi meriteollisuudessa, liikenteessä ja laivanrakennuksessa. Paljon parjattuun rikkidirektiiviin pitää vastata kehittämällä rikkipuhdistimia ja puhtaampia koneistoja, jotka nojaavat esimerkiksi nesteytettyyn maakaasuun.
Oikeudenmukaisuus edellä
Suomeen on Arhinmäen mukaan pesiytynyt vastenmielinen ilmiö, jossa voittoa tuottavat yritykset maksavat osinkoja omistajilleen samaan aikaan kun tuloksen tehneitä tavallisia duunareita laitetaan kilometritehtaalle. Kymmenet tuhannet työntekijät ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa.
Arhinmäen mukaan taloustilanteen ja työllisyyden heikkeneminen ovat tosiasioita, joilla on vaikutuksensa valtion talouteen. Tältä varalta kuuden puolueen hallituksen ohjelmassa on sovittu, että mikäli valtion velka ja alijäämä eivät lähde laskuun, edessä ovat uudet sopeutustoimet. Silloin käytössä ovat leikkaukset ja verojen korotukset.
Arhinmäki kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelmassa on myös muita tavoitteita.
– Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, peruspalveluiden vahvistaminen ja uudistaminen, ikäihmisten ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen, panostaminen sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimeentuloturvan parantaminen, luetteli Vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Velka- ja alijäämätavoitteet eivät hänen mukaan saa olla ristiriidassa muiden, suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa.
Kaivosvero ja valtion oma yhtiö
Kaivostoimintaan sopisi Paavo Arhinmäen mielestä valtion oma yhtiö. Se olisi takuu sille, että kaivostoiminnasta saatavissa olevat hyödyt tulisivat koko yhteiskunnalle ja parempi panostus ympäristöön.
Ensimmäisenä keinona kaivostoiminnan sitomiseksi nykyistä suurempaan yhteiskuntatakuusen Arhinmäki esittää erillistä kaivosveroa, joka voitaisiin maksaa louhitun malmin arvon mukaan. Osa veron tuotosta tulisi kanavoida kunnille, joissa louhokset sijaitsevat.
Arhinmäki vaati myös nykyistä tiukempaa sääntelyä normaalisti toimivien kaivosten ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Äänestysprosentti on huolen aihe
Paavo Arhinmäki näki kuntavaalien tuloksessa isoksi haasteeksi erityisesti Vasemmistoliitolle selvittää miksi monet heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät näe mitään yhteyttä oman äänen ja poliittisten päätösten välillä. Ilmiöstä kertoo alhainen äänestysprosentti.
– Liian moni ajattelee, ettei äänestäminen muuta mitään eikä yksikään ehdokas ole minun ääneni arvoinen.
Arhinmäki korostikin, että vasemmistoliittolaisten tulee tehdä lujasti työtä ihmisten uskon palauttamiseksi äänestämisen ja tehtyjen päätösten välisen yhteyteen.