Vantaanjoella on tehty tänä syksynäkin runsaasti taimenen kutuhavaintoja. Joen kunnostaminen on tuottanut tulosta, vaikka vesistön monet ongelmat eivät juuri ole vähentyneet.
Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholmin mukaan meritaimenen kutuhavaintoja on tehty vuodesta 2006 alkaen Vantaanjoen yläjuoksulla asti. Tänä syksynä kutualue on jälleen laajentunut aiempaa ylemmäs.
– Havaintoja tehtiin nyt jo 95 km päässä merestä Riihimäen jätevesipäästöpaikkojen yläpuolella. Meritaimenen kutuhavainnot olivat ensimmäiset varmat havainnot niin kaukana merestä.
Virho elvyttää Vantaanjoen vesistöä muun muassa tekemällä kalataloudellisia kunnostuksia ja laajaa valistustyötä sekä seuraamalla vesistön tilaa.
Yhä runsaasti ongelmia
Taimenen kutualueen laajentuminen antaa järjestön mukaan juuri erityistoimien takia turhankin optimistisen kuvan Vantaanjoen vesistön kokonaistilanteesta. Kutualueen laajentumisesta huolimatta Vantaanjoella on edelleen paljon pahoja ongelmia.
Stenholm on listannut ongelmista pahimmat. Niitä ovat muun muassa joen edustan merialueella Kruunuvuorenselällä meritaimenten parhaaseen nousuaikaan 15. syyskuuta alkava verkkokalastus sekä Vanhankaupunginkosken voimalaitos ja Vanhankaupunginkosken huonot kalastusjärjestelyt.
– Kunnat eivät ole viime vuosina juurikaan vähentäneet aiheuttamiaan ongelmia. Viranomaistoimintakin on tänä vuonna heikentynyt. Jätevesipäästötietojen saaminen Uudenmaan Ely-keskukselta on huonontunut, mikä vaikeuttaa vesistön tilan seurantaa.
uutiskirje 
