Akava pitää keskustelua uusista lyhyistä tutkinnoista epäselvänä ja huonosti ajoitettuna. Korkeakoulujen niukat resurssit on panostettava kehittämistyöhön sen sijaan, että nyt perustettaisiin uusia, kahden vuoden lyhyttutkintoja.
Korkeakoulutusta on uudistettu viime vuosina laajasti ja useita kertoja. Yliopistoissa uudistetaan parhaillaan kandidaattitutkintoja tiukalla aikataululla. Samaan aikaan on käynnissä laaja ammattikorkeakoulu-uudistus. Tästä huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriö kaavailee toistuvasti uusia lyhyttutkintoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tänään koulutuksen tasa-arvon toimenpideohjelman. Siinä nostetaan esille erilaisten rakenteellisten ongelmien ratkaisuksi kahden vuoden korkeakoulututkinto, jonka muoto ja asema ovat hyvin epäselvät.
– Miten yksi ja sama lyhyt tutkinto ratkaisisi vaikkapa rakennemuutostilanteessa olevien aikuisten uudelleenkoulutuksen ongelmia sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymisvaikeuksia, kysyy Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.
Korkeakoulutuksessa on yhä runsaasti kehitettävää Akavankin mielestä. Nyt ei kuitenkaan pidä luoda uusia tutkintorakenteita, vaan on ennen kaikkea vaikutettava siihen, että opetus ja oppiminen voivat kehittyä ja tehostua korkeakouluissa.
– Valtionrahoituksen uudet perusteet asettavat korkeakouluille suuria paineita kehittää koulutusta ja opetuksen johtamista. Uudet tutkintorakenteet eivät automaattisesti lisää osaamista. Määrä ei saa jyrätä laatua, sanoo Mielityinen.
Uudet kaavaillut tutkinnot istuisivat hänen mukaansa huonosti kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, joka on otettu Suomessakin käyttöön. Koulutuksen ja opetuksen arvostus on viimeistään nyt nostettava tasavertaiseksi tutkimuksen kanssa myös yliopistoissa. Erinomainen korkeakoulutus tuottaa Suomen työmarkkinoille paljon kaivattua osaamista.
– Opetussuunnitelmien ja -menetelmien kehittäminen sekä esimerkiksi työelämäyhteyksien vahvistaminen vie paljon aikaa. Lisäksi se vaatii paikoin vielä isoa asennemuutosta. Suomi on leikannut rahaa koulutuksesta, mikä poikkeaa monien muiden länsimaiden valinnoista. Entistä pienemmät resurssit on käytettävä järkevästi kehittämistyöhön. Tätä työtä ei pidä sotkea uusilla tutkinnoilla, sanoo Mielityinen.
lehti 