Joka vuosi yli 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä on lähes kolmasosa kaikista työeläkkeelle siirtyvistä. Pitkittyneillä, eli yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla, on vuosittain noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää.
– Työkyvyttömyyseläkkeet ovat suurin yksittäinen tekijä, johon vaikuttamalla työuria olisi mahdollista pidentää ja suomalaisen keskimääräistä eläkeikää nostaa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain noin 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen. Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin välttää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla, mikä tarkoittaisi 10 000 henkilöä vuosittain. Tämä edellyttäisi kuitenkin tehokkaampaa puuttumista työkyvyttömyyden hoitoon.
– Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ei tällä hetkellä toimi riittävän tiiviisti ja jouhevasti. Lisäksi tilannetta pahentaa paikoitellen terveydenhuollon tutkimusjonot. Nämä tekijät yhdessä hidastavat töihin paluuta ja pahimmillaan johtavat tarpeettomasti pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Kaarneen mukaan tarvitaan myös yleistä näkökulman muutosta kaikilta osapuolilta: työntekijöiltä, työnantajilta ja lääkärikunnalta.
– Työkyvyttömyyteen on puututtava nykyistä aiemmin ja aktiivisemmin. Kuntoutuksen tarvetta ja myös osa-aikatyön mahdollisuuksia pitäisi arvioida jo sairauspäivärahakaudella, sen sijaan että odotellaan kauden päättymistä ja vasta sen jälkeen toimitaan, sanoo Kaarne.
Työkyky ei sama kuin terveys
Kaarne muistuttaa, että työkyky ei ole sama asia kuin terveys. Osa-aikainen työnteko voi olla parempi vaihtoehto kuin kokonaan poissaolo. On todettu, että oikein ajoitettu työhön paluu esimerkiksi edistää masennuksesta toipumista.
– Suomessa vallitsee yleisesti mustavalkoinen ajattelu, että ihmisen työkyky on vain 0 tai 100 prosenttia. Välimuotojakin on. Osa-aikainen työnteko helpottaisi töihin paluuta ja pitäisi sairastuneenkin kiinni työelämässä.
– Työyhteisön toimivuuden kannalta on tärkeää, että esimies tiedottaa muille työntekijöille missä roolissa sairauslomalta palaava tulee takaisin. Näin työyhteisössä osataan asennoitua oikein, sanoo Kaarne.
Lausunto vaaditaan
Kesäkuun alusta tuli voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset, joiden avulla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä. Nyt työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia.
Uuden lainsäädännön mukainen menettely on juuri siirtynyt käytäntöön, kun ensimmäiset 90 päivän sairauspäivärahajaksot ovat täyttyneet. Uusi menettely on Kaarneen mukaan tehokas tapa nopeuttaa töihin paluuta.
– Lakimuutos tiivistää vuorovaikutusta työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän kesken. On kaikkien etu, ettei työkyvyttömyys pitkity ja pahimmassa tapauksessa johda ennenaikaiseen eläköitymiseen.