Venäjän on suuri maa eivätkä sen asiat ole yksinkertaisia ymmärtää saati selittää.
Suomi on pieni maa, johon liittyy paljon positiivista, mutta myös arvoituksellista.
Näin voi tiivistää sen, miten kummankin maan toimittajat kohtaavat naapurinsa. Mailla on pitkä yhteinen historia, mutta ei silti takuuvarmuutta tuntea toisiaan. Kiistoiksi voivat nousta niin lasten huostaanottoa kuin journalistisia käytäntöjä koskevat kysymykset.
Siis ymmärtävätkö suomalaiset ja venäläiset toisiaan? Käsitelläänkö kummankin maan tiedotusvälineissä toisen maan asioita niin, että voitaisiin puhua ymmärryksestä?
Yli sata suomalaista ja venäläistä median edustajaa kokoontui Helsinkiin pohtimaan aihepiiriin kuuluvia asioita. Kyse oli ensimmäisestä tällaisesta suomalais-venäläisestä toimittajatapaamisesta kautta aikojen. Neuvostoaikana vastaavia oli, mutta sisällöltään toiselta pohjalta. Suomalais-venäläinen mediakonferenssi ”Vääristävät peilit” pohti ymmärryksen ohella käytännön asioita, viisumivapauden ja tiedonkulun kysymyksiä.
Uskottavuuden ongelmat
– Median oma uskottavuus ja toimittajien ammattitaito vaikuttavat siihen, millainen kuva syntyy Suomesta Venäjän mediassa ja päinvastoin. Virheet vievät uskottavuutta ja me kaikki olemme vastuussa tästä yleisön edessä, muistutti Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.
Perusteellista keskustelua toimittajan työn etiikasta ei ehkä aiheiden paljouden vuoksi syntynyt. Konstantins Ranks muistutti, että ihmisten väliset suhteet ja myös moni asia mediassa perustuvat jo aiemmin lyötyihin leimoihin, stereotypioihin.
– Toimittajat voivat vaikuttaa tähän yrittämällä ymmärtää, mistä kulloinkin oikeasti on kyse.
Juri Svetov (Pietarin journalistiliitto) totesi, että toimittajat eivät ole pyhimyksiä missään maassa. Venäjällä ongelmana on myös koulutustason lasku, vähäinen kielitaito sekä huono historian tuntemus.
Ja onhan ongelmia rajan tälläkin puolella.
– Toimittajienkin työtä ajatellen meillä osataan aivan liian vähän venäjää; tulisi myös moninkertaistaa EU:n ja Venäjän välinen opiskelijavaihto, hahmotteli ulkoministeri Erkki Tuomioja yhtä osaa ongelmista.
Taustoitus unohtuu usein
Pelkkä uutinen ei yleensä kerro, miksi asia on tapahtunut. Se ei selitä, mihin kaikkeen tapahtuma liittyy.
Kun tähän vielä lisätään, että ”hyvä uutinen ei usein ole uutinen ollenkaan” (Seppo Sarlund), jäävät asiat irrallisina ilmaan ihmeteltäviksi.
Esimerkiksi Venäjällä noussut kohu lasten huostaanotoista Suomessa pitää ymmärtää myös historian valossa: Stalinin aikana perheitä hajotettiin ja lapsia vietiin eri lastenkoteihin uusilla nimillä. Tällaisia ihmisiä on vielä paljon elossa.
– Asiat yhdistyvät usein johonkin, josta taas rajan toisella puolella ole tietoa. Esimerkiksi Nato ja mahdollinen Karjalan kannaksen palauttaminen herättävät meillä tunteita, Juri Svetov muistutti.
Tämän vuoksi taustoituksessa pitäisikin kertoa, millaisissa oloissa asiat tapahtuvat.
– Ongelmana on se, että Suomessa ei ole kovin paljon sellaisia, jotka sekä osaavat venäjää että ovat sisällä Venäjän arkielämässä, totesi aikaisemmin ulkoasianhallinnossa työskennellyt toimittaja Leena Liukkonen-Forsell.
Tiedon lähteiden ongelma
Kielitaidon puutteet todettiin yhteisiksi rajan molemmin puolin, samoin toisen arkielämän vähäinen tuntemus. Viime aikojen mediakiistat ovat osoittaneet, että asialle pitäisi tehdä jotakin.
Jos on kielitaitoa, tietoa saa nykyisin internetin ansiosta helposti. Silti syntyy tilanteita, joissa mediaa vedätetään ja toimittajat menevät halpaan.
– En pidä ongelmana niinkään toimittajia vaan sitä, että joudutaan turvautumaan muun tiedon puuttuessa liikaa ”yhteen lähteeseen”. Pitää saada lisää tiedon kulkua edistäviä kontakteja sekä uutis- ym. foorumeita, painotti Fontanka.ru:n päätoimittaja Aleksandr Gorškov.
Tutkivan journalismin toimiston AJURin johtaja Andrei Konstantinov kehotti tekemään enemmän kahden maan toimittajien yhtyeisiä projekteja. Sellaiset antavat jotakin uutta niin yleisölle kuin toimittajille itselleen. Tässä työssä voidaan miettiä myös toisen maan oloja ja eri lähteiden merkitystä.
Lisää tietoa venäjäksi ja suomeksi
Sekä Suomen venäjänkieliset että Venäjän media voivat saada 1.1.2013 alkaen aikaisempaa enemmän tietoa maan asioista venäjäksi: TV1 aloittaa silloin päivittäiset venäjänkieliset uutislähetykset.
Satojen tuhansien pietarilaisten matkat Suomeen tarvitsevat onnistuakseen myös tietoa. Sitä tarjoaa esimerkiksi Suomen asioihin keskittyvä pietarilaisen Fontanka.ru:n sisarsivusto Fontanka.fi. Paitsi Suomen uutisia se seuraa muitakin ilmiöitä sekä raja-asemien ruuhkia.
Suomalaisen Venäjästä perustietoa etsivän kannattaa muistaa Venäjä-seuran sivusto (www.venajaseura.com) sekä ulkoministeriön Venäjä-sivut (sivun www.finland.org.ru kautta).