Suomen talouden taantuma vaatii kansalaisia talkoisiin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tätä mieltä oltiin oikeistopuolueissa vahvasti, kun eduskunta maanantaina aloitti ensi vuoden talousarviota koskevan palautekeskustelun.
Suorimpaan asian ilmaisi ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka totesi kansanedustaja Astrid Thorsin suulla, että kaikki talouden mittarit osoittavat väärään suuntaan.
– Nyt tarvitaan epätavallisia toimia, hän sanoi
– Kilpailukyvyn ja kestävyysvajeen selättämiseksi meidän on tehtävä hieman enemmän töitä. Tämä voidaan tehdä eri tavoin: pidentämällä työaikaa ja työuria. Onko meillä varaa kaikkiin ylimääräisiin vapaapäiviin, joita nykyisin annetaan?
Thorsin mukaan myös eläkeikää tulisi tarkistaa ja tarjota vaikkapa parempaa eläkekertymää vanhemmassa iässä tehdystä työstä.
– 63 – 68 vuoden yleinen eläkeikä ei saisi olla tabu, hän sanoi.
Palkkojen alentamista ruotsalainen eduskuntaryhmä kuitenkin vastusti. Hän painotti kuitenkin sitä, että palkkoja ei tule alentaa, kuten EK:sta on ehdotettu.
Vihreät olivat varovaisempia.
– Haluamme selvityksen siitä, kuinka paljon kansantalouden kestävyyteen vaikuttaisi eläkeiän alarajan nosto, ryhmäpuhuja Johanna Karimäki muotoili.
Mistä olisit valmis luopumaan?
Myös kokoomuksen puhe oli ruotsalaisten puhetta varovaisempi.
– Mietitään, mistä olisimme itse kukin valmiita luopumaan, ehdotti kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpo.
Hän vaati huolehtimaan erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
- Saksassa ja Ruotsissa on tehty uudistuksia, joilla työllisyyttä on parannettu ja kilpailukykyä vahvistettu, hän sanoi ja totesi, että samanlaisista uudistuksista ei Suomessa edes uskalleta keskustella.
Orpo sanoi, että kilpailukyky on työmarkkinajärjestöjen käsissä.
Alusta, keskeltä ja lopusta
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitteli viisikohtaisen pitkän tähtäimen toimenpideohjelman Suomen talouden tervehdyttämiseksi ja sekin sisälsi eläkeiän nostamisen yhdessä erilaisten yrittäjyyttä tukevien rahastojen perustamisen ja keskustalaisen kuntauudistusmallin kanssa.
– Työuria on pakko jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta, hän toisti vanhaa fraasia.
– Ratkaisun pitää sisältää eläkeiän nostaminen välitellen. Tämä on luontevaa, sillä suomalaiset elävät entistä pidempään ja entistä terveempinä.
Hän totesi myös, että työpaikkojen säilymiseksi tarvitaan maltillisia ja vakautta lisääviä palkkaratkaisuja. Palkanalennuspuheet hänkin tuomitsi.
– Palkanalennusuho aiheuttaa vain epäluottamusta ja vastakkainasettelua, hän sanoi.
Mitä ajattelee nuori työtön?
Vasemmistoliiton Kari Uotila oli eri linjalla. Hän muistutti siitä, että suomalaisten työmarkkinoiden yhteistyö on ollut menestystarina.
– On valitettavaa, että työmarkkinoilla joidenkin työnantajatahojen ja vähän muidenkin toimesta vallitsee syyttämisen ja kovien vaatimusten henki, hän pahoitteli.
– Puheet palkkojen alentamisesta, eläkeiän nostamisesta ja työajan pidentämisestä vaarantavat laajan yhteistyön esimerkiksi työurien pidentämisessä.
Hän totesi, että työnantajapuolen jyrkät vaatimukset eivät ole perusteltuja kilpailukyvyn parantamisen näkökulmasta.
– Mitähän nuori akateemisesti koulutettu nuori työtön tai pitkäaikaistyötön miettii työviikon pidentämisvaatimuksista, kun itse ei pääse tekemään edes sitä työviikon ensimmäistä tuntia, Uotila mietti.
SDP:n Kari Rajamäki totesi, että talouskriisien aikaan kylmät tuulet tapaavat puhaltaa.
– Palkkaeduistaan ja omista bonuksistaan huolta pitäneet työnantajapiirit vaativat äänekkäästi yksipuolista puuttumista työntekijöiden toimeentuloon, työaikaan ja sairasajan palkkaan, hän kuvaili julkista keskustelua.
– Johtajien tulee itse näyttää mallia, hän vaati.
Rajamäki totesi, että työuria ei pidennetä heikentämällä työntekijöiden asemaa.
– Kilpailukykyä ei vahvista se, että meillä on tuntuvasti helpompaa kuin monessa Euroopan unionin jäsenmaassa lomauttaa ja irtisanoa työntekijät vedoten taloudellisiin syihin.
Hän esitti hallitukselle asiantuntijaryhmän asettamista valmistelemaan eurooppalaisen tason irtisanomissuojaa.
uutiskirje 
