Mökki oli lämmin kuin anteeksianto.
Näin upeita lauseita voi kirjoittaa vain jotain todella syvää elämässään kokenut. Tällä kertaa tunteen julkituoja on Mauri Mutenia. Hän on mies, jonka kirjailija Kari Kovalainen panee kokemaan kovia.
Mutenia on mies, joka pitää omastaan kiinni eikä siedä toisen siihen koskevan. Oma on vaimo. Tätä väittää vieras koskettaneensa. Muuta ei tarvita. Mutenia antaa raivolleen vallan.
Kovalainen kuuluu luokkaan eräkirjailija. Hän sanoo itse viettäneensä elämän metsässä seikkaillen. Muunlaisen elämänkokemuksen saanut ei Mustan siiven alla -teosta pystyisikään kirjoittamaan.
Teos on tarina epätoivoisesti itseään etsivästä miehestä. Se on selviytymistarina, jossa mennään pakosta fiktion puolelle: kyllä ihminen voi selvitä hengissä painista karhun kanssa, kyllä hän sudenkin voi kesyttää.
Kirja on myös todiste luonnosta voiman lähteenä ihmiselle. Sen kanssa on kuitenkin oltava sinut. Se on ehdoton edellytys, todistaa kirjailija. Kovalaisen kieli vilisee varsinkin eräelämään liittyviä sanoja, joita ei aina löydä edes nykysuomen sanakirjasta. Se ei kuitenkaan haittaa. Mikään ei jää epäselväksi. Kovalaisen tekee muutenkin runsaasta kielestä vielä rikkaamman.
Kari Kovalainen: Mustan siiven alla. Karisto 2012. 182 sivua