Jos et ole vielä päättänyt, minkä ajatuksia herättävän kirjan ostat ystävällesi tai itsellesi joululahjaksi, niin hyvä vihje on Hiski Haukkalan Suomen muuttuvat koordinaatit.
Kirja luotaa Suomen muuttuvaa asemaa nopeasti muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Se luo kriittisen, tasapainoisen ja rentoudellaan vapauttavan katseen siihen, miten Suomen asemaa ja sen asettamia vaatimuksia on totuttu katsomaan aikaisempina vuosikymmeninä. Haukkalan katse on menneisyydenhallintaa ilman kaunaa.
Kirjan suurin ansio on kuitenkin siinä, miten se katsoo tulevaisuuteen. Kysymys ei ole tieteenharjoittajille tavanomaisesta tekopuolueettomasta vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentelusta, vaan kantaa ottavasta osallistumisesta.
Bryssel, Moskova, Washington
Haukkalan yksiselitteinen lähtökohta on, että tämän päivän kiinteän ja peruuttamattoman keskinäisen riippuvuuden maailmassa valtion – Suomenkin – suvereenisuus voi tarkoittaa vain täysivaltaista oikeutta osallistua ylikansallisten normien säätämiseen ja yhteisten instituutioiden ylläpitämiseen. Epäselväksi ei jää, että soinilaisuus, puhumattakaan halla-aholaisuudesta, ovat Haukkalalle myrkkyä ja ilmaus nykyaikaan täysin soveltumattomasta nationalistisesta lyhytnäköisyydestä.
Kun Suomen toimintaympäristön kohtalon kolmioksi ymmärrettiin aikaisempina vuosikymmeninä Tukholma, Leningrad, Berliini, on Haukkalan mielestä Suomen kohtalon kolmio nyt Bryssel, Moskova, Washington. Tämä näkemys johtaa Haukkalan tarkastelemaan Euroopan unionin, Venäjän ja Yhdysvaltojen olemusta ja niiden ulkopolitiikan todennäköisiä kehitysnäkymiä.
Vastalääkettä russofobiaan
Varsinkin russofobiaan Haukkalan kirja on hyvää vastalääkettä. Haukkala on Venäjän politiikkaan ja maan yhteiskunnalliseen kehitykseen perehtynyt asiantuntija. Suomalaisten ei kannata pelotella itseään Venäjän kehityksen kauhuskenaarioilla, vaan perehtyä maahan ja sen kehitykseen ennakkoluulottomasti ja kiinnostuneesti. Suomalaisille oleellisinta on, että itärajan yli tapahtuva yhteistyö tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia.
Haukkala näkee myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksessä suuren potentiaalin ja varoittaa uskomasta vain suurten jäsenmaiden hallitsevaan asemaan ja sooloiluun. Se voi osoittautua väliaikaiseksi. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan painopisteen siirtyessä Kaakkois-Aasiaan ja Tyynelle valtamerelle tarve kehittää sekä Euroopan integraatiota että unionia kansainvälisenä toimijana tulevat korostumaan.
Täyttä törinää
Haukkala osoittaa myös hyvin ymmärtävänsä, mitä ehtoja luonnonvarojen rajallisuus ja ekosysteemin säilyttämisen välttämättömyys asettavat ylikansalliselle politiikalle.
Haukkala on Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori. Häntä voi kiittää siitä, että hän ei esiinny kirjoituksillaan vain kansainvälisissä tiedejulkaisuissa, mikä on valitettavan yleinen akateeminen vaiva, vaan kirjoittaa myös kotimaiselle suurelle yleisölle suomen kielellä. Haukkalan suomen kielestä voi todeta, että se on ymmärrettävää, selkeää ja hauskaa.
Tanssii tähtien kanssa kisan ankaraa mutta oikeudenmukaista tuomaria Jorma Uotista mukaillen: tämä kirja on täyttä törinää. Se on elegantti johdatus viisaan ulkopoliittisen ajattelun perusteisiin.
Hiski Haukkala: Suomen muuttuvat koordinaatit. Gummerus 2012. 196 sivua.
uutiskirje 
