Enemmistö kansanedustajista haluaa lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakouluihin.
119 kansanedustajaa on allekirjoittanut asiaa koskevan, hallituspuolueiden ja opposition yhdessä kokoaman lakialoitteen. Aloitteella on allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista paitsi Vihreistä. Vasemmistoliiton kansanedustajista sen allekirjoitti ainoastaan Jari Myllykoski, joka kuitenkin ilmoitti vetävänsä nimensä pois aloitteen takaa. SDP:n allekirjoittajat ovat Jukka Kärnä, Päivi Lipponen, Raimo Piirainen, Maarit Feldt-Ranta, Kari Rajamäki, Johanna Ojala-Niemelä ja Suna Kymäläinen. Perussuomalaisista sen allekirjoittivat kaikki, kokoomuksesta 37, keskustasta 29, Kristillisdemokraateista kaksi ja ruotsalaisista neljä kansanedustajaa.
ETA-alueeseen kuuluvat EU-maiden ohella Islanti, Liechtenstein ja Norja.
”Hyöty valuu muualle”
Aloitteen puuhanneet kansanedustajat, kokoomuksen Arto Satonen, SDP:n Jukka Kärnä, keskustan Ari Torniainen ja Perussuomalaisten Reijo Tossavainen painottavat sitä, että nykyisin suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.
– Suomalaisen veronmaksajan ei kannata maksaa koulutusta, josta hyöty valuu muualle, he perustelevat aloitetta viikonvaihteessa lähettämässään tiedotteessa.
Aloitteen mukaan lukukausimaksut voisi vähentää verotuksessa jälkikäteen, jos jää Suomeen töihin.
Kehitysmaista tuleville opiskelijoille puuhamiehet soisivat lukukausimaksut kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi he kaavailevat vähävaraisille lahjakkaille opiskelijoille stipendijärjestelmää.
He haluavat pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta suomalaisille opiskelijoille.
Maksuton opiskelu pyhä periaate
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tyrmäsi aloitteen facebook-sivullaan sunnuntaina. Hän luettelee kolme syytä.
– Juuri päättyneen kokeilun mukaan lukukausimaksujärjestelmä tuottaa enemmän kuluja kuin tuottoja.
– Maksuton opiskelu on meillä pyhä periaate, jonka purkaminen tarkoittaa, että opiskelupaikat jaetaan vanhempien varallisuuden, ei oman lahjakkuuden perusteella.
– Maksuton koulutus antaa meille tasoitusta kansainvälisessä kilpailussa korkeakoulutetusta työvoimasta.
Kontula toteaa, ettei ole ulkomaisten opiskelijoiden vika, että he valmistuttuaan törmäävät suomalaisten työnantajien ja maahanmuuttoviranomaisten asenteisiin, joiden seurauksena monilla aloilla on helpompaa työllistyä muualle kuin jäädä Suomeen.
– Meillä on huomattavan paljon näyttöä siitä, että jo henkilön ulkomaalainen nimi estää pääsemästä työhaastatteluun koulutuksesta ja kielitaidosta riippumatta, Kontula kirjoittaa.
– Toki myös Suomen työmarkkinat monikulttuuristuvat pikkuhiljaa ja tilanne on toisilla aloilla parempi kuin toisilla, mutta toistaiseksi vielä siellä on vaikea, moneen kertaan dokumentoitu asenneongelma: maahanmuuttajatausta on työnhaussa iso miinus ja jos töitä saa, ne ovat usein matalapalkkaisia prekaaritöitä.
Maksuton koulutus on perinteinen vasemmiston periaate. Puolueessa on myös arvioitu, että ulkomaalaisilta vaadittava lukukausimaksu olisi ensiaskel myös suomalaisia koskevaan lukukausimaksuun.
”Koulutusvientiä”
Puuhamiehet perustelevat tiedotteessaan, että tavoitteena on lisätä koulutusvientiä ja tukea opetusalan työllisyyttä.
– Maailmalla on valtava kysyntä laadukkaille koulutuspalveluille, he arvioivat.
Mahdollisuus myydä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustutkintoja suoraan opiskelijalle avaisi tiedotteen mukaan aivan uuden ulottuvuuden koulutusvientiin.
Suomessa päättyi vastikään aloitetta vastaava kokeilu. Viime kesäkuun tietojen mukaan maksukokeilun piirissä oli yhdeksässä korkeakoulussa yhteensä 110 opiskelijaa. Heistä 12 maksoi tuolloin lukukausimaksun täysin itse. Kaikki muut saivat jonkinasteisen apurahan.
Maksu vähentää opiskelijoita
Myös poliittiset opiskelijajärjestöt tyrmäävät aloitteen. Heidän mukaansa se toisi jopa 12 000 euron lukukausimaksun Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Demokraatti-lehdessä järjestöt toteavat, että lukukausimaksut olisivat merkittävä takaisku sille koulutukselliselle tasa-arvolle.
Nekin viittaavat maksukokeiluun.
– Käytössä ollut maksukokeilu on epäonnistunut täysin, sillä se on samanaikaisesti vähentänyt kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisännyt kustannuksia suhteessa kerättyihin maksuihin, puheenjohtajat arvostelevat.
Järjestöt huomauttavat, että myös Ruotsissa kokemukset lukukausimaksuista ovat olleet huonot. Siellä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden lukukausimaksut ovat romahduttaneet näiltä alueilta tulevien opiskelijoiden määrää 80 prosenttia.
lehti 