KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tulevaisuuden vaate syntyy levästä ja nokkosesta

Kiinassa huomattiin puolivahingossa, että levät soveltuvat mainiosti tekstiilikuitujen valmistamiseen.

Kiinassa huomattiin puolivahingossa, että levät soveltuvat mainiosti tekstiilikuitujen valmistamiseen. Kuva: Luis Miguel Bugallo Sánchez

Kiina luopuu puuvillasta, sillä vesi ja pellot tarvitaan ruokakasveille.

IPS–Gunter Pauli*
10.2.2013 10.42

Viime aikoina on huolestuttu siitä, että biopolttoaineiden tuotanto nostaa ruoan hintaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten tekstiilikuitujen kasvatus vie tilaa ruokakasveilta.

Vierailin hiljan Kiinassa ja kuulin, että maailman suurin tuottaja on päättänyt luopua puuvillan viljelystä. Viljelymaa ja vesi, jotka tuottavat 32 prosenttia maailman puuvillasta, tarvitaan ruokakasveille. Kiinalaiset ovat tarttuneet aiheelliseen kysymykseen: miksi tuhlata vettä vaatetukseen, kun ruoka on tärkeämpää?

Puuvilla, myös luomuna, vaatii liikaa vettä. Kemikaaleista luopuminen on askel eteenpäin, mutta se ei riitä kestävän kehityksen pohjaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nokkoskuitu oli keskiajalla Euroopan kuninkaallisten suosikki.

Vuonna 2050 meitä on kaksi miljardia nykyistä enemmän ja kaikki tarvitsevat vaatteet. Maapallon voimavarat ovat kuitenkin rajalliset.

Biologit ehdottavat kemikaaleja ja geenimuokkausta vastaukseksi kasvaviin tarpeisiin. Järkevämpää olisi etsiä ratkaisuja luonnon tarjoamista uusiutuvista vaihtoehdoista.

Puuvilla on lähtöisin Amerikasta, mutta sen tuotannosta 63 prosenttia tapahtuu Kiinassa ja Intiassa, joissa se ehdyttää vesivaroja. Ei riitä, että viljellään vähemmän vettä käyttävää geenimuunneltua puuvillaa. Kaikki vesi pitäisi ohjata ruoan tuotantoon.

Levä löytyi vahingossa

Kysymys kuuluu: mitä muita kuituja on tarjolla hampun ja juutin kaltaisten kasvien lisäksi? Kiina tarjoaa kiinnostavia vastauksia.

Vuoden 2008 olympialaisten alla Kiinan armeija komennettiin poistamaan kaksi miljoonaa tonnia leväkukintoja Qingdaon lähistöltä, jotta avovesikilpailut eivät vaarantuisi.

Hätätilanne avasi näköalan levän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vauhdikkaasti leviävät alkueliöt elävät vesistön liikaravinteilla ilman lannoitusta. Niiden hyödyntäminen ei lisää veden kulutusta.

Kiina on aloittanut tekstiilikuitujen valmistuksen levästä. Leväkukintojen hävittämisen aiheuttamien kulujen sijasta saadaankin tuloja ilman maankäyttöä. Ensi arvioiden perusteella vaikuttaa siltä, että levä riittäisi tyydyttämään koko Kiinan kuiduntarpeen.

Nopealla silmäyksellä voi laskea, että Eurooppa, Afrikka sekä Kiinan ja Indonesian saaristot voisivat tarjota leväkuituja määriä, jotka säästäisivät 25 prosenttia maailmassa keinokasteluun käytetystä vedestä.

Nokkonen on helppo

Pitää etsiä muitakin luonnonkuituja, jotka eivät lisää maapallon kuormitusta. Lauhkeilta seuduilta löytyy toinen unohdettu aarre: nokkonen. Rikkaruohoksi tuomittu kasvi leviää helposti ja viihtyy vaatimattomissa oloissa. Se kuuluu osana uuteen vaatekuituvalikoimaan, joka auttaa vähentämään vedenkulutusta ja riippuvuutta maatalouskemikaaleista.

Monivuotinen nokkonen ei kilpaile ruokakasvien kanssa, eikä sille tarvitse tehdä muuta kuin korjata sato. Puuvillaan verrattuna nokkonen on ällistyttävän helppo viljeltävä.

Belgian ja Hollannin kokoinen pala kehnoa maata riittää tuottamaan neljänneksen maailman kuiduntarpeesta. Veden ohella säästyy kemikaaleja ja siemeniä.

Samalla syntyy työpaikkoja, kun ryhdytään valmistamaan kestävää kuitua, joka oli keskiajalla Euroopan kuninkaallisten suosikki. Nokkonen on yhä miesten vaatteiden pääraaka-aine Bhutanissa ja Nepalissa.

Pystymme jatkamaan elämää kauniilla planeetallamme, kunhan ymmärrämme, mitä aarteita meillä on.

* Gunter Pauli on yrittäjä, tietokirjailija ja vihreän talouden puolestapuhuja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään