Kuntien valtionosuudet jaetaan vastedes vain kymmenen eri mittarin mukaan. Näin esittää selvitysmies Arno Miettinen alustavassa ehdotuksessaan. Valtio-osuusuudistuksen on määrä astua voimaan 2015.
Nykyisin valtionosuudet jaetaan kaikkiaan 47 mittarin mukaan. Mittarit ovat lisäksi osin päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia. Suurin pulmakohta on, että 90-95 prosenttia valtionosuuksista jaetaan vanhentuneiden tietojen perusteella.
Tiedot kuntien ikärakenteista ja sairastavuudesta ovat vuodelta 1990. Valtionosuudet on jaettu vanhentuneiden tietojen perusteella kaikki nämä vuodet.
– Tämä oli minulle ikävä yllätys, että tietopohja on näin vanhentunut, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen totesi tiistaina.
Hänen mukaansa tämän takia laskelmia valtionosuuksien uusjaosta Miettisen mallin mukaan ei teetetty. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja VATT selvittävät ikäryhmien kustannuksia ja sairastavuutta syksyyn mennessä.
Miettinen ei lupaa uudenkaan järjestelmän huomioivan kovin nopeasti ikä- ja sairastavuusmuutoksia. Hän toivoo, että tarkistuksia tehtäisiin nykyistä tiheämmin.
Joka tapauksessa sairastavuusmittari aiotaan muuttaa vastaamaan todellisia sairauskuluja. Nyt tämä valtionosuus tulee kunnan 15-54-vuotiaiden työkyvyttömien perusteella.
Ikämittarit aiotaan yhdistää. Niitä on nykyisien kolme eli sosiaali-, terveys- ja opetusmenoihin kuhunkin omansa.
Maahanmuuttajat yhdeksi perusteeksi
– Vuonna 1990 ei osattu ottaa huomioon maahanmuuttoa ja vieraskielisten tarvitsemia palveluja, Miettinen huomauttaa.
Peruspalvelujen valtionosuudet myönnettäisiin vastaisuudessa ikärakenteen, sairastavuuden, työttömyysasteen, kaksikielisyyden, vieraskielisyyden, asukastiheyden ja saaristolaisuuden mukaan. Mittariksi saattaa tulla myös toisen asteen koulutus.
Sairastavuudessa otettaisiin huomioon sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon kustannukset.
Valtionosuuksien lisäosia saisi työpaikkaomavaraisuuden, syrjäisyyden ja saamelaisuuden mukaan. Syrjäisyyden mittaamisesta väännetään kättä paraikaa.
Uudistus lopettaisi valtionosuuksien porrastuksen, minkä toivotaan helpottavan kuntaliitoksia.
Lisäksi 22 kunnan nauttima taajamakriteerin mukainen valtionosuus lakkaisi. Kyseiset kunnat ovat saaneet valtionosuutta 12-40 euroa asukasta kohden, jos kunnassa on vähintään yli 40 000 asukkaan taajama.
Tämä korvattaisiin työpaikkaomavaraisuutta arvostavalla mittarilla. Miettisen mukaan tämä houkuttaisi kuntia kehittymään.
Kuntaliitto tyrmäsi työpaikka-mittarin saman tien. Järjestö huomauttaa, että ison työpaikan menettänyttä kuntaa rangaistaisiin näin kahteen eri otteeseen.
Tasausjärjestelmä muuttuisi
Kuntien taloudesta valtionosuudet kattavat viidenneksen. Valtionosuuksia jaetaan kaikkiaan 8,6 miljard1a. Siitä 0,5-1 miljardia menisi selvitysmies Arno Miettisen mukaan uusjakoon.
– Voi hyvin kysyä, mikä on nykyjärjestelmän oikeudellinen perusta, hän sanoo.
Kuntien keskinäinen tasausjärjestelmä jatkuisi, mutta ison remontin jälkeen. Suurin osa kunnista pysyisi saamapuolella 29 kunnan jäädessä maksajiksi.
– Kuntien tasausjärjestelmässä entistä suurempi osa kunnan verotuloista jäisi kuntaan. Tasaus perustuisi kuntien verotuloihin eikä kuntien menoihin, Miettinen sanoo.
Korkeamman tulotason kunta maksaisi suhteellisesti enemmän tasausta kuin juuri tasausrajan yläpuolelle yltänyt kunta.
lehti 