Kuntaliitostilanteissa käytetty viiden vuoden työsuhdeturva helpottaa kuntauudistuksen läpivientiä kunnissa ja auttaa niitä selviämään voimakkaan eläköitymisen haasteista, vastaa JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine kirjoituksiin, joissa kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojaa kutsutaan suojatyöpaikaksi.
– Tällaiset puheet suojatyöpaikoista haittaavat kuntien rekrytointia ja vaarantavat yhteisten hyvinvointipalveluiden tuottamisen. Niemi-Laine korostaa, että irtisanomissuoja koskee palvelussuhdetta, ei työtehtäviä. Kuntaliitoksissa työtehtävät voivat muuttua, ja työntekijällä on velvollisuus vaihtaa tehtäviä.
– Kuntaliitostilanteessa työtehtäviä ei ole betonoitu. Kenelläkään ei ole etuoikeutta säilyttää omaa tehtäväänsä uudessa organisaatiossa.
Kunnista eläköityy vuosittain yli 16 000 työntekijää. Suurin ongelma on se, mistä kuntiin saadaan uutta osaavaa henkilökuntaa eläköityvien tilalle.
Kuntatyön todellisuus eroaa täysin suojatyöstä. Kuntatyö on suuressa murroksessa. Useissa kunnissa palveluja ulkoistetaan ja työntekijöiden työehtoja pyritään heikentämään siirtämällä työ heikompien työehtojen piiriin.
– Erityisen loukkaaviksi puheet suojatöistä tekee se, että kuntatyöntekijän arjessa työn paineet kasvavat. Kasvaviin vaatimuksiin joudutaan vastaamaan yhä pienemmällä henkilöstömäärällä, ja työnantajat pyrkivät käytännössä heikentämään työehtoja suoranaisella työehtosopimusshoppailulla.
Julkinen kuva kuntatyöstä on vääristynyt, Niemi-Laine arvioi.
– Kuntatyöntekijä ei ole papereita pyörittävä byrokraatti. Kuntatyöntekijät hoitavat vanhuksia ja lapsia, huolehtivat katujen auraamisesta ja tuottavat kuntalaisten tarvitsemat terveys- ja muut palvelut. Näiden palveluiden tarve ei katoa kuntaliitoksen yhteydessä. Nämä työt on tehtävä joka tapauksessa, Niemi-Laine painottaa.
uutiskirje 
