KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Integroituminen Venäjän talouteen ei pelota Kataista

Pääministeri Jyrki Katainen.

Pääministeri Jyrki Katainen. Kuva: Jarmo Lintunen

Historiallisista syistä suomalaisilla on pelkoja liiasta sitoutumisesta Venäjään – etenkin sen edeltäjään Neuvostoliittoon. Neuvostoliittoa ei enää ole, mutta Suomen naapurina on edelleen sama maa, taloudellisesti kasvava Venäjä.

Jouko Huru
15.3.2013 11.02

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) suhtautuu Venäjään luontevasti. Hän pitää sitä hyvänä naapurina ja yhteistyökumppanina.

Katainen sanoo keskustelleensa yhteiskuntiemme integroitumisesta Venäjän johtajien kanssa.

– Venäjä ja Suomi integroituvat kansalaisten kautta. Viime vuonna myönnettiin 1,2 miljoonaa viisumia Venäjän kansalaiselle Suomeen. Niillä tuli 3,5 miljoonaa venäläistä rajanylitystä Suomeen päin. Ja valtava joukko suomalaisia kävi Venäjällä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Katainen kertoo integraatio-sanan kuulostavan venäläisten korvaan vähän uudelta, mutta hän sanoo heidän ymmärtävän asian merkittävyyden.

– Kansalaisten kautta integroituminen luo yhden mahdollisuuden sille, että taloudet voivat myös integroitua tai että talouden toimijat löytävät toisensa.

Hyvät näkymät palvelumarkkinoilla

Katainen uskoo kasvavan taloudellisen yhteistyön hyödyttävän molempia maita.

– Ei Suomen integroituminen Venäjän talouteen ole pelottava. Se on täynnä isoja mahdollisuuksia. Olemme vielä kaukana siitä, mitä voidaan saavuttaa.

Katainen näkee suomalaisten mahdollisuudet välittömimmin Venäjän kasvavilla palvelumarkkinoilla. Mutta myös raskaampia investointeja vaativilla aloilla on omat mahdollisuutensa. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Fortumin investoinnit Venäjälle.

Pitkällä tähtäyksellä Katainen näkee tärkeänä yhteistyön perustan rakentamisen. Merkittävää siinä on korkeakoulutasoisen opiskelijavaihdon kasvattaminen nykyisestä 2 100 opiskelijasta.

Yksityisen sektorin käsissä

Suomen hallituksen mahdollisuuksia Venäjän talouteen integroitumisen auttamisessa Katainen pitää vähäisinä:

– Pääsääntöisesti yksityinen sektori toimii itsenäisesti.

Venäjän talouteen sitoutumisella on omat riskinsä.

– On tietysti selvää, että jos munat on yhdessä korissa, niin silloin aina riskit ovat erittäin suuret, mutta suomalainen vienti on jakautunut aika hyvin eri puolille.

Suuri energiariippuvuus Venäjästä saa Kataisen rypistämään hieman kulmiaan:

– Strategiset tekijät ovat mille hyvänsä maalle sellaisia, joissa pitää tietää, mitä tekee. Palvelualan yhteistoiminta on vähemmän strategista kuin vaikkapa energiatalous.

Pääministeri Jyrki Kataisen koko haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 15. maaliskuuta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään